Turvemaiden metsänhoitotoimenpiteissä Stora Enso Metsän toiminnan tavoitteena on puunkasvatus ja -tuottaminen kannattavasti ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen.
Tässä onnistuaksemme on erityisesti turvemailla toimenpideketjun suunnitteluun kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvemaakohteiden luonnontilaisuuden tunnistaminen on myös tärkeää, koska osaan soista kohdistuu lakisääteisiä käytönrajoituksia sekä metsäsertifioinnin asettamia vaatimuksia, joiden noudattamiseen Stora Enso Metsä on sitoutunut.
Turvemaiden metsien hoidossa on käytössä samat luonnonhoidon keinot kuin kangasmetsissäkin. Stora Enso Metsä neuvoo ja kannustaa metsänomistajaa toteuttamaan luonnonhoitoa metsissään säilyttämällä ja lisäämällä monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä. Niitä ovat esimerkiksi vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut sekä kasvatettavaan puustoon liittyvät ominaisuudet, kuten lehtipuusekoitus ja paikoittaiset alikasvosryhmät. Nämä edistävät myös riistan- ja maisemanhoidollisia tavoitteita turvemailla.
Stora Enso Metsä neuvoo ja kannustaa metsänomistajaa toteuttamaan luonnonhoitoa metsissään
Myös turvemaiden metsät ovat tärkeitä ulkoilu- ja virkistyskäytön, marjastuksen, riistanhoidon ja metsästyksen sekä hiilensidonnan kannalta. Sen vuoksi pyrimme ottamaan huomioon eri toimenpiteiden aiheuttamat vaikutukset. Esimerkiksi ojien kunnostus lisää puuston kasvua ja hiilivarastoa, mutta saattaa aiheuttaa maaperän hiilipäästöjä sekä vaikuttaa lähivesien laatuun.
Vesiensuojelussa on tärkeää estää ravinteiden, kiintoaineksen ja kemikaalien päätyminen pinta- ja pohjavesiin. Vesistöjen kannalta kunnostusojituksen suurin riski on kiintoaineen huuhtoutuminen. Jokaiselle kunnostusojitushankkeelle on laadittava vesiensuojelusuunnitelma ja käytettävä kohteelle parhaiten soveltuvia vesiensuojelutoimenpiteitä. Stora Enso Metsä kouluttaa sopimusyrittäjien henkilöstä säännöllisesti myös vesiensuojeluasioissa, jotta varmistamme oikeat työtekniikat mm. turvemaiden maanmuokkaus- ja kunnostusojitustöissä.
Kestävä metsänhoito syntyy monesta tekijästä
Puunkorjuun kannalta turvemaiden metsät ovat tavallista vaativampia ennen kaikkea maaperän heikon kantavuuden vuoksi. Puunkorjuussa kohteen korjuutoimenpiteet ajoitamme niin, että mahdolliset maastovauriot ja sitä kautta kiintoaines ja ravinnekuormitusriskit vesistöihin ovat mahdollisimman pienet.
Metsien käsittely rajataan metsänkasvatuskelpoisille turvemaille ja yleensä käsittely perustuu tasaikäisrakenteiseen kasvatukseen, johon sisältyy selkeä uudistamis- ja sitä seuraava kasvatusvaihe. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta käytetään kohteissa, joissa menetelmän käyttöön on metsänhoidolliset perusteet. Juuri turvemailla on usein hyvät mahdollisuudet näiden jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttämiselle.
Turvemaiden uudistamisessa pyrimme hyödyntämään luontaisen uudistamisen mahdollisuudet
Turvemaiden uudistamisessa pyrimme hyödyntämään luontaisen uudistamisen mahdollisuudet. Jos kohteella on sopivaa kasvatuskelpoista taimiainesta, voidaan sitä hyödyntämällä saada kustannustehokas uudistamisketju ja myös vesiensuojellun kannalta hyvä ratkaisu. Viljeltävillä turvemailla maanmuokkaus pyritään tekemään mahdollisimman pian hakkuun jälkeen, jolloin minimoidaan turpeesta huuhtoutuneiden ravinteiden liikkeelle lähtö nousseen pohjaveden takia.
Stora Enso Metsä tarjoaa myös lannoitukseen liittyviä palveluita. Turvemaiden ravinnetasapainon parantamiseksi ja turvaamiseksi rakeistettu tuhka on hyvä vaihtoehto. Lannoituksen ansiosta puut voivat käyttää turpeessa olevaa typpeä kasvuun. Tuhkalannoitus lisää puiden kasvua 20–30 % jopa 20 vuoden ajaksi. Metsälannoituksen ympäristökuormitusta vähennämme tehokkaasti hyvällä ennakkosuunnittelulla, jossa valitaan oikea lannoite maaperän läpäisykyky ja ravinteikkuus huomioiden. Metsän lannoitus ei vaikuta pohjavesiin, kun kohteiden valinta ja lannoitus tehdään ympäristö huomioiden. Rehevöitymisriski on vähäinen myös suokohteilla, kun käytetään hidasliukoisia lannoitteita, ja fosforia käytetään vain tarvittaessa.