Metsäkoneiden ja kuormatraktorien telojen kantavuutta on parannettu merkittävästi edellisvuosien aikana. Telat ovat koneparille yli 80 000 euron investointi, jolla puuta saadaan myyntiin ja töitä metsäpalstoille.
Liminkalaisen puunkorjuuyritys H. A. Forestin toimitusjohtaja Heikki Ahola sanoo, että kantavien telojen ansiosta päästään työskentelemään myös aiemmin puhtaasti talvileimikkoina pidetyille alueille. Puu liikkuu ympäri vuoden, mikä turvaa raaka-aineen saannin tehtaille ja sahoille sekä tasaa korjuualan töiden kausivaihtelua.
Pohjois-Pohjanmaa on soista seutua, ja H. A. Forestin puunkorjuusta noin 40 prosenttia tehdään turvemailla. Ensimmäiset kantavat telat Ahola hankki 15 vuotta sitten. Vuoden 2016 paikkeilla niitä kehitettiin lähemmäksi nykymallia, ja uusimmat versiot ovat olleet käytössä nyt noin kolmen vuoden ajan. Ahola kertoo, että tuolloin lappujen väli tiheni, telakengän malli kehittyi suoremmaksi ja niiden reunat pyöristettiin: kantavuus parani ja pyöristyksellä vähennetään maan murtumista käännöksissä. Uusimmissa versioissa on kehittynyt sekä renkaan ja telan välinen että telan ja maan välinen pito.
– Entisissä kantavissa teloissa ei ollut pitoa. Koneiden etuvaunussa käytettiin sen takia pitävämpää telaa, mikä repi maata. Nyt luisto-ongelmaa ei ole ollut enää entiseen malliin.
Telat valitaan sää- ja maasto-olosuhteiden mukaisesti, lopusta huolehtii kuljettajan ammattitaito.
Tiivistynyt teräspinta tuo lisää kantavuutta
Uusissa kantavissa teloissa lappujen väli on kurottu kapeimmillaan jopa 15 milliin. Tavallisesti väli on 2–3 senttiä. Kantavuuden kasvaessa metsäkoneilla pääsee aiempaa pehmeämmille palstoille ja samalla ajouria syntyy vähemmän. Ahola vertaa, että jos aiemmin samoja jälkiä pystyi ajamaan kolmesti pinnan rikkoutumatta, nyt ajokertoja kertyy viisi.
– Kantava tela ei tuo talven kantoa märän kesän keskelle, mutta ohutturvemaita pääsee korjaamaan laajemmalla skaalalla.
Jos sademäärät pysyvät aisoissa, turvemaille päästään myös heinä–elokuussa.
– Se on hyvä aika olla myymässä puuta. Jos kesällä ei päästäisi pehmeille palstoille, niiden korjuuaika rajautuisi vain kahteen ja puoleen kuukauteen vuodessa.
Uusien telamallien mahdollisuudet eivät tule ilmaiseksi. Ahola huomauttaa, että myös harvesterin kantavuus pitää turvata teloilla kaikilla akseleilla. Koneketjun telarepertuaari maksaa noin 85 000 euroa.
– Kyse on siltikin apuvälineistä, jotka eivät korvaa kuljettajien ammattitaitoa ja laadukasta ennakkosuunnittelua pehmeiden maiden puunkorjuussa.
Kantavalla telalla ei pärjää yksin
H. A. Forestilla käytetään sulan maan aikana osassa ajokoneita kantavia teloja sekä etu- että takavaunussa ja talvikelillä lumessa paremmin toimivia yleis- tai kapulateloja. Kantavat telat ovat käytössä toukokuusta tammikuuhun.
Louhikkoisilla palstoilla joudutaan vaihtamaan lappuväliltään harvemmat telat, sillä tiiviin telapinnan pito loppuu kesken. Yleis- tai talvitelan vuoro on viimeistään tammikuussa. Ahola rajaa, että kantavalla telalla voi ajaa vielä parikymmentäsenttisessä lumipeitteessä. Sen jälkeen sivuttaispito romahtaa. Paannelumen kertyminen telan ja renkaan väliin voi myös rikkoa koneen voimansiirron.
– Osa ajaa kantavilla teloilla ympäri vuoden, mutta tela jäätyy hetkessä paikalleen, kun niillä ajaa pakkasilla vetisen ojan yli. Ja niitähän turvemailla lumen alla riittää.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: H. A. Forest
