Metsäluontoon kuuluvat monet puiden taudit ja luonnontuhot. Oikea-aikaisilla metsänhoidon toimenpiteillä voidaan ehkäistä tautien leviämistä ja määrää, mutta aina sekään ei auta.
Listasimme kuusi vinkkiä tuhoriskin tunnistamiseen ja torjuntaan.
1 Männyn tervasroso
Tervasroso on sienitauti, jota esiintyy koko Suomessa kaiken ikäisissä männiköissä, erityisesti Pohjois-Suomen varttuneissa tai uudistuskypsissä puissa. Ensivaiheessa sienitaudin tunnistaa rungossa olevista mustista pihkaisista koroista ja yksittäisten oksien kellastumisena. Myöhemmin tauti kuivattaa puun latvan ja tyrehdyttää kasvun puusolukon pihkoittuessa.
Torjunta
Sairastuneessa puussa sieni elää vuosia ja levittää itiöinä tautia lähipuihin. Ajallaan tehty harvennus ja tautipuiden poistaminen ehkäisevät leviämistä. Tervasrosoisia puita ei saa jättää siemenpuiksi, sillä tautialttius periytyy.
2 Kuusen tyvilaho
Tyvilaho on taloudellisesti suurin jokavuotisista metsätuhoistamme. Tyvilaho aiheutuu eri sienitaudeista, suurimpana murheena kuusen juurikääpä. Maannousemana tunnetun taudin tunnistaa ensin puun harsuuntumisena eli vihreän neulasmassan vähenemisenä, ja myöhemmin tyvilaajentumana ja metsikön yksittäisistä katkenneista lahopuista, ns. ontot linnunpönttöpuut. Heikentyneeseen puuhun iskevät lopuksi kaarnakuoriaiset, kuten kirjanpainaja, ja viimeistelevät puun kuoleman.
Torjunta
Juurikäävän torjunta on vaikeaa, sillä sieni säilyy vuosia kannoissa ja juurissa. Kesäaikaisissa hakkuissa itiöiden leviämistä torjutaan kantokäsittelyllä. Kasvinsuojeluaine levitetään kannolle hakkuukoneen kaataessa puun. Metsänuudistuksessa juurikääpää voidaan torjua vaihtamalla puulaji kuusesta rauduskoivuun tai karuilla mailla mäntyyn. Myös maanpinnan käsittelyssä kulotus ehkäisee juurikäävän leviämistä. Sekapuuston suosiminen taimikonhoidossa sekä harvennushakkuissa rajoittaa sienitaudin leviämistä ja vähentää metsikön lahoamisriskiä.
3 Tukkimiehentäi
Tukkimiehentäi on musta pitkäkärsäinen kuoriainen, joka haistaa hakkuualoilta tuoreen pihkan tuoksun. Kuoriainen käyttää ravinnoksi taimien nilaa ja aiheuttaa kuoreen laikkuja, joten taimet kärsivät ja kuolevat. Istutusaloilla tukkimiehentäin tuhot ovat suurimmillaan heti hakkuuta seuraavana kesänä.
Torjunta
Hyvä maanpinnan muokkaus eli kivennäismaan paljastaminen, välivuosi hakkuiden jälkeen ja taimitarhalla taimien suojakäsittely ehkäisevät tehokkaasti tukkimiehentäin tuhoja. Etenkin laikkumätästys on tutkimusten mukaan tehokas tuhojen torjunnassa.
4 Hirvi
Hirvi on ehkä suurin syy kuusen suosimiseen uudistusaloilla. Etenkin hirvien talvehtimisalueilla koivu- ja mäntytaimikoiden kasvatus on onnenkauppaa. Kesällä koivun latvus maistuu hirville, talviaikaan taas männyn kärkisilmut pakkasravinnoksi. Hirvi aiheuttaa taimiin runkovikoja ja kasvutappioita, joskus jopa täystuhoja.
Torjunta
Hirvien talvehtimisalueilla vahinkojen torjunta on vaikeaa, ainoaksi konstiksi jää kuusen kasvatus, eikä sekään riitä neuvoksi, jos maapohja on liian karu ravinteisuudeltaan. Erilaisilla hajusteilla ja karkoteaineilla voi yrittää suojella taimikkoa. Sen sijaan lehtipuuvesakon perkuun viivästyttäminen tai aikaistaminen jakaa mielipiteitä hirvien ruokamaiden ohjailussa. Hirvikannan säätely metsästyksellä lienee tehokkain tuhoriskin vähentäjä.
5 Lumituhot
Ilmaston äärevöityessä runsaat, lyhyessä ajassa tulevat lumisateet aiheuttavat etenkin koivu- ja mäntytaimikoissa oksa- ja runkovikoja. Hontelot rungot taittuvat luokille tai katkeavat märkänä satavan lumen painosta. Erityisesti ylitiheänä kasvatetut, juuri harvennetut taimikot tai kasvatusmetsät ovat herkkiä suurille lumimassoille.
Torjunta
Ajallaan tehty varhaisperkaus, taimikonhoito ja harvennushakkuut varmistavat, että rungot ja juuristo ovat vahvoja ja kestävät paremmin lumikuormia. Puulajeista kuusi kestää kartiomaisen oksastonsa ansiosta paremmin lumikuormia kuin latvaoksaiset mänty ja koivu.
6 Ravinnepuutos
Metsämaan ravinteiden niukkuus tai epätasapaino aiheuttaa puun heikon kasvun tai kasvuhäiriön. Kyseessä ei ole tauti, mutta aiheuttaa siihen verrattavaa vikaisuutta. Metsäasiantuntija pystyy arvioimaan silmämääräisesti ravinnehäiriön syyn puiden lehvästöstä ja kasvuhäiriöistä tai vaihtoehtoisesti neulasanalyysien perusteella.
Torjunta
Metsämaan ravinne-epätasapaino korjataan lannoituksilla. Terveyslannoituksia ovat entisten kaski- ja laidunalueiden boorilannoitus ja turvemaiden tuhkalannoitus. Kasvatuslannoituksilla korjataan typen, fosforin ja kaliumin puutoksia.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2020
Teksti: Juha Hanni
Lataa ilmainen metsänomistajan opas!
Mistä aloittaa? Mitä metsässäni tarvitsee tehdä?
Lataa opas ja saat vastaukset näihin ja moniin muihin asioihin metsänomistamiseen liittyen.
keyboard_arrow_right Lataa opas
