Pian on aika laatia ja lähettää metsäveroilmoitus. Perehtymällä verotuksen maailmaan ja kirjaamalla kulut säntillisesti säästyt monelta murheelta ja voit säästää sievoisen summan rahaa. Stora Enson neuvonta-asiantuntija Olli Lukkarinen antaa parhaat vinkit ajankohtaisiin verokysymyksiin.
Miten ennakonpidätys hoituu puukaupan yhteydessä?
Puunostaja tekee puukauppojen arvonlisäverottomasta kauppahinnasta ennakonpidätyksen, eikä metsänomistajan tarvitse kantaa siitä huolta. Pystykaupoissa ennakonpidätys on 19 % ja hankinta- sekä käteiskaupoissa 13 % kauppahinnasta. Loppuosa verosta maksetaan jäännösverona verotuspäätöksen mukaisesti.
Esimerkki: Metsätalouden puukauppatulot ovat 10 000 €, ja tuloista on tehty 1 900 €:n ennakonpidätys. Metsätalouden verovähennykseksi veroilmoitukseen kirjataan 1 500 €. Metsätalouden puhtaasta 8 500 €:n tuloksesta maksetaan 30 %:n verokannan mukaisesti 2 550 € pääomaveroa. Jäännösveroa metsätaloudesta jää siis maksettavaksi 650 €.
Huom! Metsätulojen verotuksessa käytetään 30 %:n pääomaverokantaa 30 000 €:n tulorajaan asti. Rajan ylittävän tulon osalta verokanta on 34 %.
Kuinka paljon vähennyksillä voi vaikuttaa pääomaveron suuruuteen?
Parhaimmillaan melkoisesti. Vero maksetaan metsätalouden tuloksesta, josta on vähennetty kaikki metsätalouden harjoittamiseen liittyvät kulut. Tarkka menojen kirjaaja voi tehdä rapsakan säästön. Menoista on pidettävä kirjaa ja kulutositteet tulee säilyttää tallessa kuuden vuoden ajan. Verohallinto tekee lisäksi kaikille metsänomistajille verotuspäätöksellä 5 %:n yrittäjävähennyksen automaattisesti.
Kaikki metsätalouden harjoittamiseen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia.
Esimerkki: Metsätalouden tulot ovat 10 000 €. Metsä on hankittu aikanaan kaupalla, josta metsänomistajalla on käyttämätöntä metsävähennyspohjaa. Metsävähennyksen osuus vuotuisista tuloista saa olla enintään 60 % eli 6 000 €. Metsätalouden muut kulut ovat 1 500 €. Metsätalouden 2 500 €:n tuloksesta maksettava pääomavero on 30 %:n verokannan mukaan 750 €. Kyseisen metsänomistajan nettoveroprosentti on siis 7,5 %.
Mitä metsätalouden verotuksessa voi vähentää?
Kaikki metsätalouden harjoittamiseen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia. Alkutuottajana arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja vähentää metsäverotuksessa tositteiden arvonlisäverottoman osuuden. Arvonlisäverot ilmoitetaan erillisellä ilmoituksella oma-aloitteisina veroina.
Veroilmoituksessa voidaan vähentää kertaluontoisina kuluina esimerkiksi:
- Metsänhoitokulut (mm. taimet, metsänhoitopalvelut)
- Työkalut (mm. raivaus- ja moottorisaha) ja metsässä liikkumiseen tarvittavat varusteet
- Hallintokulut (mm. työhuonevähennys, metsätalouteen kohdistuvat puhelin- ja tietoliikennekulut)
- Metsävakuutus
- Metsäsäätiön maksu
- Tienhoitokunnan maksu / metsäautotien vuosihuoltokulut
- Metsätalouteen liittyvä ammattikirjallisuus ja lehdet, koulutukset
- Matkakulut ajopäiväkirjan mukaisesti
Huom! Pitkävaikutteiset investoinnit, kuten isommat työkoneet (mm. mönkijät, metsäkoneet, traktorit) ja metsätien perusparannuksen hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoina.
Mitä tarkoitetaan metsävähennyspohjalla?
Kun metsänomistaja hankkii metsän vastikkeellisesti eli kaupalla, hänelle muodostuu kauppahinnasta ja kaupan kuluista 60 %:n metsävähennyspohja. Vuotuisista metsätalouden tuloista voi tehdä maksimissaan 60 %:n metsävähennyksen, kunnes metsävähennyspohja on käytetty loppuun.
Mikä menovarauksella tarkoitetaan?
Metsätalouden tulot ja menot eivät aina kartu samanaikaisesti. Menovarauksen avulla metsänomistaja voi tasata verotustaan. Verovuonna metsätalouden pääomatuloista on mahdollista tehdä maksimissaan 15 %:n menovaraus, verotettavaksi myöhemmin. Menovaraus tulee purkaa 4 vuoden aikana (poikkeuksena entisten Oulun ja Lapin läänien alueet, joissa tuloutusaika on 6 vuotta).
Menovarauksen käyttö on fiksu veto erityisesti niinä vuosina, jolloin tuloja on runsaasti ja menoja vain vähän. Menovarauksella voidaan esimerkiksi tietyissä tilanteissa pudottaa metsätulo alle 30 0000 €:n rajan, jolloin pääomaveroprosentti saadaan pysymään alemmalla tasolla.
Menovaraus on hyvä työkalu erityisesti kuolinpesille, joiden tappiota ei voi jakaa osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa hyödynnettäväksi.
Miten verottaja huomioi metsätalouden tappion, jos metsästä ei synny tuloja?
Metsätaloudesta syntyy vuosittain menoja, mutta ei aina tuloja. Tällöin menoja ei voida vähentää metsätalouden tuloista ja muodostuu metsätalouden tappio. Tappio ei mene haaskuun, sillä se huomioidaan verovelvollisen verotuspäätöksessä. Ensisijaisesti tappio vähennetään metsänomistajan muista pääomatuloista, toissijaisesti alijäämähyvityksenä ansiotuloista. Verohallinto tekee alijäämähyvityksen automaattisesti, mutta sen oikeellisuus on tärkeä tarkistaa verotuspäätöksestä.
Yhden henkilön alijäämähyvitys voi olla 1 400 € ja pariskunnan 2 800 € vuodessa. Lapsista saa 400 € tai 800 € lisäyksen alijäämähyvitykseen. Jos tappiota ei voi verovuonna kokonaisuudessaan vähentää, syntyy pääomatulolajin tappio. Se voidaan vähentää pääomatuloista 10 vuoden aikana. Verohallinto tekee vähennyksen automaattisesti, kun siihen on mahdollisuus. Toki sekin on hyvä tarkistaa omalta verotuspäätökseltä.
Miten avioparin metsäveroilmoitus tehdään?
Aviopuolisoiden yhdessä omistamia metsiä verotetaan verotusyhtymän tavoin. Tulos tai tappio jaetaan puolisoiden verotukseen omistusosuuksien pinta-alojen suhteessa. Puolisoiden yhteisesti/erikseen omistettuja metsäkiinteistöjä pidetään siis yhtenä laskentakokonaisuutena.
Yhteisen metsätalouden veroilmoitus kohdistuu puolisoista sille, joka on rekisteröity alkutuottajana arvonlisäverovelvolliseksi. Jos molemmat ovat arvonlisäverovelvollisia tai kumpikaan ei ole arvonlisäverovelvollinen, veroilmoituksen jättää yli 50 % metsästä omistava puoliso. Jos molemmat omistavat tasan 50 %, veroilmoituksen tekee puolisoista vanhempi.
Toinen puolisoista voi omistaa osan metsistä myös yksin. Tällöin yksin omistettua metsää voidaan vaatia verotettavaksi erillään puolisoiden yhdessä omistamista metsistä. Yksin omistetun metsän tapahtumista on siis mahdollista antaa erillinen metsätalouden veroilmoitus. Metsän omistava puoliso hakeutuu tällöin myös erikseen arvonlisäverovelvolliseksi yksin omistamansa metsien osalta.
Miten metsän omistus- ja hallintaoikeuden erottaminen vaikuttaa metsäverotukseen?
Omistajalle jää oikeus omistaa metsäkiinteistö. Metsän tuotto, oikeus puukauppojen tekemiseen sekä vastuu metsänhoidon kustannuksista siirtyvät hallintaoikeuden omistajalle. Hallintaoikeuden haltija myös katsotaan verotuksessa verovelvolliseksi. Hän jättää metsätalouden veroilmoituksen ja hakeutuu alkutuottajana arvonlisäverovelvolliseksi. Jos omistaja luovuttaa omistusoikeuden mutta pidättää itselleen hallintaoikeuden, hän jatkaa metsätalouden harjoittamista omalla Y-tunnuksellaan. On hyvä huomioida, että vain omistaja on oikeutettu metsävähennykseen, eikä hallintaoikeuden omistaja voi sitä hyödyntää.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2023
Teksti Tuomas I. Lehtonen
Kuva iStock
