Metsätilan sukupolvenvaihdoksella on suuri taloudellinen merkitys kaikille osapuolille. Konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun ohella tilaa ja aikaa pitäisi jättää myös avoimelle keskustelulle ja tunteiden käsittelylle.
Stora Enson neuvontapäällikkö Johanna Simanaisen mukaan Suomessa yli 10 000 metsätilaa vaihtaa vuosittain omistajaa. Noin 85 prosentissa tapauksista uusi omistaja löytyy perhepiiristä eli kyse on perinnöstä tai sukupolvenvaihdoksesta.
Simanainen on työnsä puolesta ollut mukana lukuisissa sukupolvenvaihdoksissa. Useimmissa niistä perheiden on ollut vaikeaa aloittaa keskustelu metsän kohtalosta.
– Metsätilan sukupolvenvaihdos on erittäin herkkä ja henkilökohtainen asia, johon liittyy paljon jännitteitä ja avoimia kysymyksiä. Asiaan linkittyvät ajatukset elämän ehtymisestä, jälkipolven tasapuolisesta kohtelusta sekä rahasta ja perinnöstä. Myös tilaan liittyvät tunnesiteet ovat usein syviä. Perheenjäsenet saattavat pohtia paljonkin tilan kohtaloa, mutta kukaan ei rohkene nostaa asiaa keskusteluun, Simanainen sanoo.
Avoin keskustelu synnyttää parhaat ratkaisut
Simanaisen mielestä tilan nykyisten omistajien on usein luontevinta nostaa sukupolvenvaihdos keskusteluun. Jälkipolvella on usein iso kynnys aloittaa keskustelua, koska he eivät halua leimautua rahanahneiksi perinnöntavoittelijoiksi.
– Avoimuutta ja kaikkien osapuolten tasapuolista mahdollisuutta osallistua keskusteluun ei voi liikaa korostaa. Olisi tärkeää, että kaikki asianosaiset olisivat mukana ensimmäisessä keskustelussa. Kasvokkain keskusteltaessa on helpompi luoda läheinen tunnelma ja aistia toisten tunnetilat. Silloin ristiriitojakin syntyy vähemmän, Simanainen pohtii.
Stora Enson neuvonta-asiantuntijoita voi pyytää mukaan keskusteluun. Puolueeton asiantuntija osaa vastata sukupolvenvaihdosta koskeviin kysymyksiin ja nostaa esiin ratkaisuvaihtoehtoja, jotka huomioivat kaikkien perheenjäsenten toiveet.
– Kun kaikkien osapuolten toiveet tulevat kuulluiksi, tasapuolisuus toteutuu parhaiten. Tärkeintä on selvittää, haluavatko kaikki lapset olla metsänomistajia vai pitäisikö tila myydä tai lahjoittaa yhdelle lapselle. Toiset voisivat esimerkiksi saada muuta omaisuutta.
Kiireettömyys kunniaan
Simanainen painottaa, että sukupolvenvaihdosprosessille, ja myös sen nostamien tunteiden käsittelylle, on tärkeä antaa aikaa. Kun voimakkaatkin tunteet voidaan käsitellä yhdessä, on lopputulos yleensä kaikkien kannalta paras mahdollinen.
– Yhteisen keskustelun jälkeen neuvonta-asiantuntija tekee metsätilasta kiinteistöarvion ja määrittää sen hinnan. Tämän jälkeen kokoonnutaan jälleen yhteen käymään läpi eri vaihtoehdot. Koko prosessiin keskusteluineen ja päätöksineen kuluu helposti 2–6 kuukautta. Kun aika on kypsä, neuvonta-asiantuntija voi hoitaa sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiakirjat ja toimia tarvittaessa myös kaupanvahvistajina, Simanainen sanoo.
Tarvittaessa päätöksen voi jättää hautumaan pidemmäksikin aikaa. Simanainen kuitenkin muistuttaa, että metsätilasta luopujan on tärkeä jatkaa aktiivista metsänhoitoa sukupolvenvaihdokseen saakka. Hyvällä metsänhoidolla tuotetaan jatkajalle taloudellista hyötyä, josta ei joudu maksamaan veroa.
– Sukupolvenvaihdoksen myötä tilasta luopujat pääsevät nauttimaan vapaammasta elämästä. Monesti vanhat omistajat haluavat kuitenkin tukea uutta metsänomistajaa. Tätä tietotaitoa nuoren polven kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Myös Stora Enson metsä- ja neuvonta-asiantuntijat ovat aina käytettävissä, Simanainen muistuttaa.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuva: Adobe Stock
