Parhaiden puiden pystykarsinta lisää huomattavasti arvokkaan, oksattoman tyvitukin määrää metsässä. Oksaton tyvitukki on haluttua raaka-ainetta puutuoteteollisuudelle, jossa tarvitaan huippulaatuista pinta- ja sivulautaa tai oksatonta viilua. Yleensä karsitaan mäntyä ja rauduskoivua.
Pystykarsittavat puut valitaan niin, että niitä ei tarvitse poistaa tulevissa harvennushakkuissa. Karsinta kohdistuu parhaisiin puuyksilöihin siten, että karsittavat puut ovat tasaisesti jakautuneet kuvion sisälle. Tiedot karsituista puista on hyvä tallentaa muistiin itselle ja jälkipolville. Männyllä ja koivulla tapahtuu luontaista karsiutumista, joten pystykarsittuja puita ei välttämättä tunnista myöhemmin ilman dokumentointia. Metsäkuvion kaikkia puita ei karsita. Karsittaviksi valitaan ylimpien latvuskerrosten parhaita puita noin 400 runkoa hehtaarilta. Mutkaisten, paksuoksaisten, hidaskasvuisten puiden arvoa ei karsinta paranna, joten sellaiset puut jätetään karsimatta.
Karsintakorkeuden tulisi olla vähintään tyvitukin pituus eli 4-5 metriä. Elävää latvusta tulee jäädä karsinnan jälkeen vähintään puolet puun pituudesta. Silloin pystykarsinta ei hidasta puun kasvua.
Karsinta kohdistuu parhaisiin puuyksilöihin siten, että karsittavat puut ovat tasaisesti jakautuneet kuvion sisälle.
Työ keskitetään kuiviin oksiin
Pystykarsinta tehdään puuston ollessa 20-35 –vuotiasta, rinnankorkeusläpimitan ollessa 13-14 senttiä. Sitä paksummat puut eivät ehdi kyljestyä niin, että karsinnasta olisi hyötyä.
Vaihtoehtoisesti karsinta voidaan toteuttaa myös kahdessa vaiheessa. Puuston ollessa alle 10-metristä karsitaan 3-3,5 metrin korkeuteen ja 5-10 vuoden kuluttua lopulliseen korkeuteen.
Karsinta keskitetään luontaisesti kuivuneisiin oksiin. Tuoreita oksia voi poistaa 1-2 oksakiehkuraa, mutta ei enempää, jotta puu ei altistu tautien iskeytymiselle. Karsijan on myös hyvä tiedostaa, että jokainen poistettu tuore oksa hidastaa puun kasvua.
Karsittavien oksien tulee olla ohuita, enintään 2-2,5-sentin paksuisia. Karsinta voidaan tehdä sahalla tai ohileikkaavilla oksaleikkureilla. Metsän terveyden kannalta tärkeintä on, että työ tehdään huolella välttäen puun kuoren repeämiä ja pitkiä oksatappeja.
Paras ajankohta männyn pystykarsinnalle on kevättalvi ja alkukevät.
Männyn pystykarsinta ja ajankohta
Paras ajankohta männyn pystykarsinnalle on kevättalvi ja alkukevät. Heinä-elokuussakin voi karsia. Nila-aikana, puun elintoimintojen käynnistyessä touko-kesäkuussa, karsintaa ei kannata tehdä. Silloin kuori on herkästi kiinni rungossa ja puihin tulee helposti kuorivaurioita. Syksyllä vaarana ovat lahoa ja muita tauteja aiheuttavat sieni-itiöt.
Karsittaviksi valitaan ensisijaisesti ohutoksaisia puita, joiden oksat kasvavat mahdollisimman kohtisuorassa runkoon nähden.
Oksat katkaistaan rungon myötäisesti puun kuorta vioittamatta. Yli puolen sentin oksantynkiä pitää välttää.
Rauduskoivun pystykarsinta ja ajankohta
Rauduskoivun pystykarsinta-ajankohta on keskikesä sen jälkeen, kun puusta ei enää juokse mahlaa. Kun pitäydytään pelkästään kuivien oksien karsinnassa, voi karsinnan tehdä myös keväällä.
Työkaluina käytetään ohileikkaavia oksasaksia ja –leikkureita, jotta leikkauskohta olisi mahdollisimman siisti.
Oksat katkaistaan kohtisuoraan oksan kasvusuuntaan nähden. Oksan juuressa on ns. oksankaulus. Sen tulee jäädä karsinnassa ehjäksi.
Koivulla ei ole havupuiden tapaan suojanaan leikkauskohtien pihkoittumista. Tuoreet oksat, ainakin yli 2 sentin vahvuiset, on tautivaaran vuoksi turvallisinta jättää karsimatta. Silloin sopivin pystykarsintahetki on ensiharvennuksen jälkeen, jolloin voidaan karsia kaikki hyvälaatuiset puut.
Kaksivaiheista karsintaa käytettäessä ensimmäinen pystykarsinta tehdään taimien ollessa 5-7 metrin mittaisia.
Pystykarsitun puun hinta
Pystykarsinta tuottaa mielen virkistystä ja on mielekästä ulkoilua metsänomistajalle. Suuri oksattoman tukin määrä on varmasti puun myyntihetkellä kysyntää ja arvoa lisäävä tekijä. Pystykarsitulle puulle ei tällä hetkellä makseta erillistä laatulisää, vaan mahdollinen korkea laatu huomioidaan hinnoittelussa jalostusarvon parantumisena.
Erikoiskäyttöön ostettaessa voi hinta olla selkeästikin sahatukkia korkeampi. Näköpiirissä on, että tulevaisuudessa puun hinta määräytyy entistä enemmän sen laadun ja jalostusarvon mukaan.
