Ensiharvennus on yleensä ensimmäinen metsänomistajalle metsäkuviolta tuloja tuottava hakkuu. Stora Enson korjuutyömailla laatua valvotaan työn eri vaiheissa ja monen silmäparin voimin.
Tänä talvena metsäalaa on puhuttanut puunkorjuun laatu ja etenkin ensiharvennusten työjäljen laatu. Suomen Metsäkeskus julkaisi vuodenvaihteessa tulokset eri puolilla Keski-Suomea tekemistään tarkastusmittauksista. Turhan monelta, eli yhteensä 86 korjuukohteesta, löytyi huomautettavaa. Tätä juttua kirjoitettaessa Stora Ensolla ei ollut vielä tietoja otantaan sattuneiden neljän korjuukohteensa tuloksista. Operaatiopäällikkö Markku Oikari lupaa, että kun tiedot ovat käytössä, ne käydään paikan päällä maastossa tarkasti läpi.
– Jos jossakin, niin juuri puunkorjuussa näkyy metsäammattilaisten ammattitaito ja ylpeys omasta työstään. Meillä on tehty sen eteen paljon työtä, sillä korjuun hyvä laatu on puunostajalle hyvä käyntikortti. Voisi melkein sanoa, että se on varmin tae seuraavan puukaupan tekemiselle.
Laadukas puunkorjuu yhdistää metsänhoidon suositusten ja metsäsertifioinnin vaatimukset sekä metsänomistajan omat odotukset. Kun näihin tekijöihin yhdistetään kunkin kasvupaikan ja puuston ominaisuudet sekä sään ja vuodenaikojen aiheuttama vaihtelu korjuuolosuhteissa, on selvää, että hyvä laatu lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta. Korjuujäljen laatu on lopputulos koko ketjun hyvästä toiminnasta.
– Parhaassa tilanteessa ensiharvennus on sekä metsänhoitoa, luonnonhoitoa että taloudellisesti järkevää puunkorjuuta, Markku Oikari kuvailee. – Metsään ei kannata mennä liian aikaisin. Jos liian nuoreen metsään tehdään korjuussa tarvittavat ajourat, se näyttää harvalta. Mikäli puiden annetaan kasvaa vielä joitakin vuosia, tilanne näyttää usein ihan toiselta.
Puunkorjuun laatua seurataan ja tarkastetaan
Kun metsänomistaja tekee puukaupat Stora Enson kanssa, kaupat tekevä metsäasiantuntija käy tulevalla korjuukohteella ja tekee ensimmäisen arvion sen korjuuolosuhteista ja ajankohdasta. Sen jälkeen hakkuun tekevän urakoitsijan korjuutyönjohtaja tai suunnittelija käy kohteella vielä ennen hakkuukonetta tekemässä tarvittavat maastomerkinnät ja arvioimassa esimerkiksi oikean ajankohdan toteutukseen.
– Tämä toimintamalli on mielestäni meille ehdoton vahvuus. Useampi silmäpari näkee aina eri asioita ja voi täydentää havainnoillaan toisiaan. Halutessaan myös metsänomistaja on tervetullut mukaan suunnitelman tekemiseen. Korjuun työohjeeseen voidaan kirjata hänen toiveensa, Oikari kertoo.
Suunnittelussa ja valmistelussa otetaan huomioon monenlaisia asioita. Korjuuta haittaavan risukon poisto (ennakkoraivaus) on korjuun laadun kannalta tärkeä toimenpide. Ennakkoraivaus on parasta tehdä joitakin vuosia ennen ensiharvennusta, mutta viimeistään ennen korjuuta. Esimerkiksi maastovaurioita voidaan vähentää, kun jätetään suunnitelmallisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä säästöpuuryhmiä pehmeiköille. Monesti tällaiset paikat ovat jo luontaisesti eliölajistoltaan ympäristöään rikkaampia.
”Tekijän itsensä lisäksi korjuujälkeä seuraavat otantatarkastuksin sekä puunkorjuun tehneen koneyrityksen työnjohto että Stora Enson omat tarkastajat. Näitä mittauksia tehdään vuosittain noin tuhannella työmaalla.”
– Markku Oikari, Stora Enso
Hakkuukoneen kuljettaja mittaa jokaiselta tekemältään kuviolta koealoja. Niiltä hän seuraa muun muassa jäävän puuston runkolukua tai pohjapinta-alaa. Harvennusvoimakkuudessa noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin ohjeita. Kuljettaja mittaa ja raportoi hakkuun jälkeen puustotiedot jokaiselta harvennuskuviolta. Kun leimikko on saatu valmiiksi, hän tekee kohteesta vielä loppuarvion. Siinä hän ottaa kantaa muun muassa jätettyihin säästöpuihin, korjuussa mahdollisesti syntyneisiin puustovaurioihin sekä korjuu-urien painaumiin. Kuljettajan tekemän omavalvonnan raportti näkyy metsänomistajalle muun muassa eMetsä-verkkopalvelussa, ja tarvittaessa metsäasiantuntijat käyvät asiat läpi metsänomistajan kanssa.
Osaaminen, suunnittelu ja oikea-aikaisuus
Koneenkuljettajan itsensä lisäksi korjuujälkeä valvotaan otantatarkastuksin Stora Enson toimihenkilöiden ja yrittäjien työnjohdon mittauksilla. Tarkastukset tehdään samalla menetelmällä, jota Suomen Metsäkeskus käyttää omissa tarkastuksissaan. Viime vuonna tarkastuksissa havaittiin huomautettavaa noin neljällä prosentilla tarkastetuista työkohteista. Näitä tarkastuksia tehdään vuosittain noin tuhat.
– Jokainen virhe on liikaa. Havainnot käsitellään korjuuyrittäjän kanssa, jotta voimme entisestään parantaa työmme laatua. Suurimmat haasteet löytyvät ajourien leveydestä. Hyvä korjuujälki riippuu paljon myös lähtökohdista, eli siitä millainen harvennettava metsä on. Jos se näyttää korjuun jälkeen liian harvalta, niin usein kohteen puusto on kasvanut epätasaisesti ryhmittäin. Muita esille nousevia poikkeamia ovat esimerkiksi urapainumat. Niiden kanssa meidän on oltava tarkkana etenkin eroosiolle herkillä alueilla sekä vesistöjen lähettyvillä, Oikari kuvaa tarkastusten tuloksia.
Pääosa Stora Enson puunkorjuusta tapahtuu keskiraskailla metsäkoneilla, joilla saadaan aikaan hyvää työjälkeä monenlaisilla korjuukohteilla. Tärkeää on, että niiden ohjaimissa on osaavat kuljettajat, työt on hyvin suunniteltu ja korjuu tapahtuu oikeaan aikaan.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2023
Teksti Martti Linna
Kuva Aarno Isomäki / Vastavalo.net
