Mänty on sitkas puulaji, joka menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Tiesitkö, että mänty voi elää jopa satoja vuosia?
Ominaisuudet
Männyn puuaines on tiheää, laadukasta ja vähäoksaista. Maaperän salliessa mänty kasvattaa jykevän paalujuuren, joka pitää puun pystyssä kovillakin myrskyillä. Paksu, panssarimainen tyvikaarna puolestaan suojaa metsäpaloilta. Hyvällä kasvupaikalla mänty voi kasvaa yli 30-metriseksi.
Mänty kaipaa runsaasti valoa. Metsässä mänty pudottaa varjoon jäävät alaoksansa ja vain latvusto yhteyttää, mutta valoisammassa ympäristössä männylle kehittyy vankat ja vehreät alaoksat. Vahapintaiset neulasensa mänty vaihtaa 2–5 vuoden välein.
Männyn pintapuu, mantopuu, vastaa puun vedenkuljetuksesta. Puun varttuessa ytimen mantopuu alkaa kuolla.
Siitä muodostuu punertavaa sydänpuuta, johon kehittyy luontaisia lahonsuoja-aineita. Mitä vanhempi puu, sitä suurempi on sydänpuun osuus puun läpimitasta.
Lopulta puu voi kuivua pystyyn ja kelottua. Puutavarana sydänpuu on erittäin hyvin muotonsa pitävää ja sen sään- ja lahonkestävyys on hyvä.
Kasvupaikka ja levinneisyys
Mänty on levinnyt lähes koko Suomeen ja puolet metsiemme tilavuudesta on mäntyä. Lajille sopii niin karu kuin ravinteikaskin kasvupaikka, mutta karuissa olosuhteissa syntyy laadukkaampaa sahatavaraa.
Mänty on levinnyt laajasti Euroopan pohjois- ja keskiosiin sekä Venäjälle. Etelässä sen kasvualue jatkuu Välimerelle. Puuyksilöt ja populaatiot ovat kukin sopeutuneet tiettyyn ilmastoon. Kuivuutta hyvin kestävänä puulajina männyn ennakoidaan menestyvän Suomen lämpenevässä ilmastossa kuusta paremmin.
Elinkaari ja kasvatus
Mänty voi elää jopa satoja vuosia, mutta sen kiivain kasvuaika on 20–40 vuoden iässä. Talousmetsässä kasvava puu useimmiten kaadetaan kasvun hidastuessa.
Mänty alkaa kukkia noin kaksikymppisenä. Samalle yksilölle kehittyy sekä hede- että emikukintoja. Emit sijoittuvat heteitä korkeammalle puussa, mikä vähentää haitallisen itsepölytyksen riskiä.
Männyn lisääntymiskierto on kaksivuotinen. Hedelmöitys tapahtuu vuosi pölytyksen jälkeen. Pikkukävystä kasvaa vuodessa varsinainen käpy. Kun käpysuomut aukeavat, siemenet tempautuvat tuuleen. Metsänuudistumisen kannalta männyn tehokas luontainen leviämisalue on noin puolitoista puun mittaa.
Jalostetuista siemenviljelyssiemenistä kasvaneet taimet varttuvat nopeasti. Metsänjalostuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa oksikkuuden vähentämiseen.
Kasvun haasteet ja uhat
Lumisina talvina männyn haastaa tykkylumi. Oikea-aikaisella harvennuksella vähennetään puiden riukuuntumista ja sitä myöten myös lumituhoja. Hirvet ja peurat popsivat mielellään taimia ja nuorten puiden oksia. Mäntytuhoja tekevät myös nilakerrokseen kaivautuvat kaarnakuoriaislajit, neulasia napostelevat mäntypistiäiset ja neulasia tuhoavat sienitaudit.
Kiinnostuitko?
Stora Ensolta saat kaiken tarpeellisen metsänuudistamiseen vaivattomasti avaimet käteen -palveluna. Takuutyönä kohteeseen soveltuva muokkaus, hyvälaatuiset siemenet tai taimet sekä viljely.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 1/2022
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo.net
