fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Metsätalouden hankintakaupoissa ja tehdasmittauksissa puuerät mitataan punnitsemalla ja kilot muunnetaan kuutiometreiksi. Tänä keväänä otetaan käyttöön uusi menetelmä, joka huomioi mittaustuloksissa tarkemmin olosuhteet.

Stora Enso Metsä tekee vuosittain 15 000–20 000 puukauppaa suomalaisten yksityismetsänomistajien kanssa. Omistajaa vaihtavan puumäärän todentaminen on yksi tärkeimmistä puukauppoihin liittyvistä asioista. Nyt keväällä 2023 Stora Enso ja UPM ottavat kuitupuuerien painoon perustuvassa mittauksessa käyttöönsä uuden, Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon kehittämän menetelmän puiden tuoretiheyden määrittelemisessä.

Tunnuslukuna tuoretiheys (kg/m3) tarkoittaa puuaineen tuorepainon ja sen tuoreena mitatun tilavuuden suhdetta. Johtuen monesta eri tekijästä metsästä hakatun ja tien varteen toimitetun puun tuoretiheys vaihtelee.

– Puun kasvupaikan ominaisuudetkin vaikuttavat siihen, mutta suurin vaikutus on puiden varastointiajalla ja -paikalla tien varressa, havainnollistaa määrienhallintapäällikkö Timo Tirronen Stora Enso Metsästä. – Varastoidun puun tuoretiheys on yleensä korkeimmillaan tammikuussa ja laskee kohti kesää, jolloin se on alhaisimmillaan. Siitä se lähtee taas nousuun kohti syksyä.

Kannoltaan kaadettu puu siis kuivuu talviaikaan hitaammin kuin kesällä. Sääolosuhteet, eli sademäärä ja lämpötila, vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti vesi haihtuu puusta. Lisäksi eri puulajeilla on erilaiset tuoretiheydet.

”Puutavaran määrä on mitattu oikein tähänkin asti, mutta käyttämällä uusia ennustemalleja päästään vieläkin parempaan tarkkuuteen.”
Timo Tirronen, Stora Enso

Yhä ajantasaisempaa tietoa

Painoon perustuvia mittausmenetelmiä käytettäessä on omistajaa vaihtava puumäärä muunnettu tähänkin saakka kuutiometreiksi käyttämällä niin sanottuja tuoretiheyslukuja. Ne on saatu Luonnonvarakeskuksen valmiista taulukoista, joiden tieto perustuu useamman vuoden aikana kerättyihin tutkimusaineistoihin. Ne tuottavat tietoa eri puulajien keskimääräisistä ja kuukausittaisista tuoretiheyksistä.

– Puutavaran määrä on mitattu oikein tähänkin asti, mutta käyttämällä uusia ennustemalleja päästään vieläkin parempaan tarkkuuteen, Timo Tirronen kertoo. – Luonnonvarakeskuksen taulukkojen tiedot ovat osuneet kohdalleen suuressa määrässä puueriä, mutta yksittäisen erän kohdalla päästään vieläkin parempaan tarkkuuteen päivätasoisen mallin ansiosta.

Uudessa menetelmässä tarvitaan kustakin mitattavasta puuerästä lähtötietoina sen korjuuajankohta, varastopaikan sijainti sekä varastointiaika. Kun tuoretiheyden laskennassa käytetään lisänä tietoa paikallisista sääolosuhteista kyseisenä korjuuajankohtana, puutavaramäärä voidaan määritellä todella tarkasti. Tieto on reaaliaikaista jopa päivätasolla.

– Menetelmän käyttämä tuoretiheysmalli päivittyy kerran vuorokaudessa otantamittausten sekä Ilmatieteen laitoksen säämallien tuottamilla tiedoilla. Lähipäivien säätiedot saavat laskennassa vanhempia tietoja suuremman painoarvon. Näin mallin antama ennuste vastaa erittäin hyvin puuerän mittaushetken tuoretiheyttä, Tirronen kertoo.

Puutavaran mittaus varastointipaikalla.
Metsästä hakatun kuitupuuerän varastointipaikalla ja -ajalla on vaikutusta siihen, kuinka paljon se sisältää vettä, kun sitä lähdetään kuljettamaan tehtaalle.

Metsänomistaja voi tarkastaa käytetyt luvut

Tuoretiheyden vaihtelun parempi mallintaminen tuottaa puiden käsittelyssä monenlaisia hyötyjä. Puumäärien otantatarkastukset voidaan kohdentaa entistä tarkemmin haluttuihin puutavaralajeihin ja vuodenaikoihin, mikä parantaa edelleen mittausten luotettavuutta. Tarkkuus paranee myös siksi, että jatkossa otantojen tuottamaa tietoa käytetään mittauksissa yhteisesti yli tehdas- ja toimijarajojen.

Uutta menetelmää hyödynnetään kuitupuiden kuormainvaakamittauksessa ja painoon perustuvassa tehdasmittauksessa. Ostopäällikkö Matti Hentunen Stora Enso Metsästä arvioi, että suurin hyöty uudesta menetelmästä saavutetaan hankintakaupoissa ja yhteismyynneissä.

– On hieno juttu sekä puunmyyjän että -ostajan kannalta, että kuutiomäärän määrittelemiseen saadaan lisää tarkkuutta, Hentunen sanoo. – Uusi mittaustapaehto on jo lisätty puukauppa-asiakirjojen sopimusehtoihin. Ehdoissa olevasta internet-osoitteesta saa lisätietoja.

Metsänomistajia varten valmistuu verkkokäyttöliittymä, josta he voivat tarkastaa oman puutavaraeränsä kohdalla käytetyt muuntoluvut. Klikkaamalla näytölle tulevasta kartasta käytetyn varastopaikan tarkan sijainnin ja antamalla muut lähtötiedot puunmyyjä voi tarkastaa mittauksessa käytetyt tuoretiheysluvut.

– Metsäasiantuntijamme saavat tämän kevään aikana koulutuksen uuden menetelmän käyttöön. Heiltä saa tarvittaessa apua ja lisätietoa, ostopäällikkö Hentunen lupaa.

Lisätietoa uudesta menetelmästä voit lukea Luonnonvarakeskuksen artikkelista: ”Kuitupuun painomittauksessa on mahdollista käyttää nyt myös uusia sääperusteisia ennustemalleja”»

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2023

Teksti: Martti Linna 
Kuvat: Risto Puranen / Vastavalo.net ja Stora Enso

Neljä erilaista mittaustapaa

Hakkuukonemittaus

Nykyisin mittauksessa käytetään yleensä hakkuukonemittausta. Siinä puun paksuutta ja pituutta mitataan hakkuukoneen kaatopään mittausantureilla, ja kunkin valmistetun puutavarakappaleen kokonaistilavuuden laskee hakkuukoneen tietokone reaaliaikaisesti. Saatuja tuloksia kontrolloidaan säännöllisesti käsin tehtävien tarkastusmittausten tuloksiin. Mittaustuloksen perusteella sekä puunmyyjä että metsäkoneurakoitsija saavat tilinsä.

Tehdasmittaus

Puiden mittaus tapahtuu vasta tehtaalla. Tukit mitataan ja laadutetaan kappaleittain, kuitupuut mitataan joko kuorman pinomittauksella tai paino- ja kehysotannalla.

Tienvarsimittaus

Perinteisellä mittaustavalla tukista mitataan mittasaksilla latvaläpimitta. Tukki kuutioidaan sen ja tukin pituuden perusteella. Kuitupuut mitataan määrittelemällä pinon pituus ja korkeus. Näin saatu kehysmitta muutetaan määritellyillä kertoimilla kiintotilavuudeksi.

Kuormainvaakamittaus

Joko metsätraktorin tai puutavara-auton kuormaimeen sijoitettu vaaka punnitsee puutavaran sen kuormauksen yhteydessä. Punnittu massa muunnetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien tuoretiheyskertoimien avulla tiedoksi puuerän tilavuudesta.

Vesistön suojakaista vähentää rehevöitymistä, mutta lisää monimuotoisuutta 
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Puulajien ABC: Kuusi viihtyy varjoisemmillakin kasvupaikoilla
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus