Tornatorin metsuri Veikko Metsi on hoitanut hehtaarin jos toisenkin vuosikymmenten aikana. Veikko jakoi pitkän uransa aikana opitut metsänhoitovinkit.
1. Näppärä säilö taimikonhoitajan mittatyökalulle
Taimikkoa raivatessa yleinen virhe on liiallinen säästäväisyys. Näin metsä jää liian tiheäksi, mikä haittaa myöhemmässä vaiheessa puuston kasvua. Metsuri Metsi tapaa mitata sopivan taimitiheyden ympyräkoealalla säännöllisesti. Raivauskauden alussa, kun silmän kalibrointi on vielä työn alla, hän tekee mittauksen useampia kertoja päivässä. Kauden edetessäkin mittaus kuuluu päivittäisiin rutiineihin.
Mittaustyökaluna Metsi käyttää neljämetristä teleskooppionkivapaa. Kuljetusmitassaan se on vain noin puolen metrin pituinen, joten koko ei tuota kuljetusvaikeuksia.
”Raivaustyön touhussa vavalla on taipumus hävitä kaadettujen runkojen alle. Olen kiinnittänyt valjaiden selkäosaan puupalikalla pohjastaan tulpatun muoviputken, jonne sujautan vavan. Näin se on aina tallessa sekä helposti saatavissa, ja säilyy ehjänä”, Metsi vinkkaa.
2. Pyöröviila nippusiteillä valjaisiin
Metsin raivaussahanvaljaat ovat kuin sissisoturin taisteluvyö, jossa tilaa on monille tarvekaluille. Kesäkuumalla valjaissa hölskyy kenttäpullo täynnä virvoketta.
Valjaiden selkäpuolen vakiovarustukseen puolestaan lukeutuu ”vapasäilön” ohella raivaussahamiehen tuikitärkeä työväline, viilanohjurilla varustettu 5,8 millimetrin pyöröviila. Se pysyy matkassa pikalukolla, joka on kiinnitetty valjaaseen kahdella napakalla nippusiteellä. Ohjurin tarkoituksena on helpottaa terän viilaamista oikeassa kulmassa.
”Uudenkarhean raivaussahan terän pyyhkäisen 5,8-millisellä viilalla teräväksi jokaisen tankkauksen yhteydessä. Terän kuluessa vaihdan käyttööni 6,3-millisen viilan. Viilakaan ei ole ikuinen, joten se on hyvä aika ajoin uusia.”
3. Nyrkkisäännöt koivujen erottamiseen
Hies- ja rauduskoivun erottaminen on paikka paikoin haastavaa hommaa. Metsi kertoo muutaman prinsiipin, jotka helpottavat näiden kahden puulajin erottamista toisistaan.
”Rauduskoivuun tulee lehti aikaisemmin kuin hieskoivuun. Vastaavasti syksyllä hieskoivu kellastuu raudusta aikaisemmin. Rauduskoivun kaarna eli tuohi on myös tummempaa, ja monesti hieskoivussa oksakulma on pystympi.”
4. Etene fiksusti raivatessa
Jos raivatessa haluaa lisätä työtehoa ja säästellä omia voimiaan, on paikallaan miettiä mistä kulmasta kuviota vesakkoa alkaa raivaamaan. Metsi antaa vahvan suosituksen peränurkka-aloitukselle.
”Silloin ei tarvitse loikkia kaatuneiden runkojen yli, kun palaa autolle tai bensan tankkaukseen. Takakulmasta kannattaa lähteä liikkeelle myös istutustöitä tehdessä. Näin vastaistutettuja taimia ei vahingossa tule tallottua autolle lampsiessaan.”
5. Esivalmistelu nopeuttaa istutustyötä
Isoilla istutustyömailla Metsi jakaa taimilaatikot ensin tasaisesti istutettavalle kuviolle. Pottiputken kanssa urakointi etenee sukkelaan, kun laatikoita ei tarvitse vähän väliä lähteä noutamaan autolta.
”Taimien jako alueelle varmistaa myös, että taimet riittävät koko alueelle. Sopivan istutustiheyden varmistamiseen kannattaa käyttää raivauksesta tuttua ympyräkoealamittausta. Onkivavan voi kiinnittää putkisysteemillä taimivakkaan samaan tapaan kuin raivaussahan valjaisiinkin.”
Metsi kehottaa huomioimaan istutuspuuhissa metsään luontaisesti syntyneet hyvälaatuiset taimet. Etenkin silloin, jos ne lisäävät metsän monimuotoisuutta. Sekapuustoinen metsä on usein myös terve metsä.
”Suotta istuttaa kuusitaimia paikkaan, johon luonto on jo kylvänyt hyvän koivun tai männyn kasvamaan.”
6. Nyrkkitesti paljastaa pakastetaimen istutuskelpoisuuden
Kun istutukseen käytetään pakastetaimia, turvepaakkujen tulee antaa rauhassa sulaa ennen istutusta. Riittävän kosteuden voi varmistaa puristamalla paakun nyrkkiin.
”Paakusta pitää valua vettä. Jos ei valu, paakut on kasteltava ennen taimien istutusta. Taimi ei selviä, jos paakku on jo istutusvaiheessa kuiva.”
7. Muovipullosta siementen annostelija
Taimien tavoin myös siementen kylvö onnistuu näppärästi käsipelillä. Kalliita investointia kylvökalustoon ei tarvitse tehdä, sillä tavanomainen litran muovipullo riittää mainiosti ammattimiehenkin työkaluksi.
”Muovipullo on kevyt ja kestävä siementen annostelija. Riittää, että pullon korkkiin tekee sopivankokoiset reiät. Kun reikien koko on oikea, siemeniä putoaa yhdellä pullonheilautuksella 6–7 kappaletta. Tämä on sopiva määrä yhtä istutuspaikkaa kohden.”
8. Metsurin työturvallisuus ja mukavuus lähtee jaloista
Sahaushommissa pään, silmät ja korvat suojaava kypäräsetti on ehdoton turvallisuusvaruste. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, mitä löytyy kehon toisesta päästä eli jaloista. Metsi painottaa kunnollisten jalkineiden merkitystä, sillä raivaus- tai istutuspäivän aikana tulee tarvottua helposti tuhansia askelia.
”Aina kun työskennellään metsässä, tulisi satsata tukeviin kenkiin. Ne suojaavat nilkkoja nyrjähdyksiltä, jos tulee astuneeksi esimerkiksi monttuun tai kivikkoon. Löysävartiset kumisaappaat eivät riitä tukemaan nilkkaa epätasaisessa maastossa.”
Ampiaisen piston varalta metsämies varustaa ensiapulaukkunsa kyypakkauksella. Punkit saa puolestaan nipsaistua tuoreeltaan iholta, kun matkassa on punkkipihdit tai -lasso. Poistopuuhissa nopeus on valttia. Esimerkiksi punkin levittämän borreliabakteerin leviäminen elimistöön voidaan välttää, kun punkki ennätetään poistaa vuorokauden sisällä kiinnittymisestä.
Jos omatoiminen metsänhoito ei vinkeistä huolimatta luonnistu, voit tilata töihin ammattimetsurin. Tornatorilla töitä paiskivan Veikko Metsin ja hänen kollegansa saat ahkeroimaan tiluksillesi ottamalla yhteyttä omaan Stora Enson metsäasiantuntijaasi »
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2024 »
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuvat: Juha Hanni [Veikko Metsi], Mikko Nikkinen [taimi] ja Petri Blomqvist [kengät]
