Metsän uudistamisessa istuttaminen on kaikista varmin ja kustannustehokkain tapa kasvattaa uusi metsä. Jalostettujen taimien ansiosta metsä kasvaa jopa 20 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet puut.
Metsän istuttaminen alkaa keväällä kun routa on sulanut ja maa on lämmennyt vähintään +5°C, mieluiten +8 °C: seen. Kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille. Keväällä kannattaa miettiä eri taimilajien istutusjärjestystä. Esimerkiksi männyn taimet ja kookkaat rauduskoivun taimet kannattaa istuttaa ensimmäisenä, mutta kuusen paakkutaimia voi istuttaa koko kevätkauden.
Syysistutuksen aika avautuu elokuun puolivälissä ja sulkeutuu syyskuun loppuun. Syksyllä istuttamisessa on omat etunsa, kuten maaperän ja ilman kosteus. Syysistutus ei kuitenkaan sovi hienojakoisille ja routiville maille.
Vuonna 2021 istutimme yhteensä noin 14 miljoonaa puuntainta Tornatorin omissa ja Stora Enson metsänomistaja-asiakkaiden metsissä.
Istutuksille ei tarvitse kiiruhtaa, sillä kylmässä maassa taimen juuret eivät vielä kasva, eikä olemassa oleva juuristo pysty ottamaan vettä ja ravinteita maasta tehokkaasti. Samaan aikaan taimi haihduttaa jo vettä, joten taimien kuivumisriski on todellinen.
Ennen istuttamista tilatut taimet kannattaa tarkistaa viallisten yksilöiden varalta. Pakkastaimet otetaan sulamaan varjoisaan paikkaan useammaksi päiväksi, tuuletusaukot avataan ja taimet pidetään kosteana. Kosteus on sopiva kun puristamalla juuripaakusta tippuu hieman vettä. Muista käsitellä taimia aina käsineillä, sillä taimet ovat käsitelty torjunta-aineella tukkimiehentäitä vastaan.
Taimen paakku on tarpeeksi kostea kun siitä tippuu vettä puristettaessa.
Tarvitset taimien istuttamiseen vain pottiputken ja taimivakan. Valitse pottiputki sopivalla halkaisijalla, sillä se tekee istuttamisesta helpompaa. Liian pienessä putkessa taimi ei liiku sujuvasti ja liian isolla putkella taimi menee herkemmin vinoon. Tutustu tästä pottiputken käyttöön ja huoltoon.
Mihin taimi istutetaan?
Taimet istutetaan muokattuun maahan, keskelle mätästä, yli 15 cm päähän muokkaamattomasta maasta. Muokattu maa taimen ympärillä vähentää tukkimiehentäin tuhojen riskiä ja taimen tukehtumista heinäkasvien lakoontumisen alle. Istutuksen jälkeen maa tiivistetään taimen ympäriltä polkemalla. Näin taimi istutetaan. Taimen tarkka istutuskohta ja -syvyys riippuvat puulajista sekä maanmuokkausmenetelmästä.
Yleisenä nyrkkisääntönä on:
- Korkeimmalle kohdalle mahdollisimman keskelle mätästä – kuopassa taimi voi hukkua seisovaan veteen
- Taimen etäisyys humuksen reunasta vähintään 15 cm
- Riittävän syvälle eli paakun pohja humuskerrokseen asti – taimen vartta saa mennä maan alle
- Älä istuta risukasaan, kivikkoon tai kannon kylkeen
Suositeltu istutustiheys:
- Koivu 1600 kpl/ha (2,5m istutusväli)
- Kuusi 1800 kpl/ha (2,35m istutusväli)
- Mänty 2000 kpl/ha (2,25m istutusväli)
Istutustiheyttä on helppo tarkkailla neljän metrin kepillä mitattavilla ympyräkoealoilla
Pyörähdä kepin kanssa paikallaan 360° ja laske ympyrän sisään jäävien taimien määrä. Jos tavoitteena on 1600 taimea hehtaarille, niin ympyräkoealan sisäpuolella tulisi olla 8 taimea (8 x 200 = 1600)
Tärkeämpää on taimen hyvä istutuspaikka kuin tarkka etäisyys taimien välillä.
Metsän istuttaminen kannattaa suunnitella etukäteen. Ripottele taimilaatikot uudistusalan eri laidoille, jotta kävelymatka pysyy kohtuullisena taimilaatikoille. Pyri istuttamaan kuvio järjestyksessä niin, että taimet loppuvat vakasta vasta kun olet palannut takaisin taimilaatikoiden luokse.
Istuttamalla etumatkaa
Jalostetuista siemenistä kasvatetut valikoidut ja laadukkaat paakkutaimet lähtevät nopeasti kasvuun päästessään taimitarhalta mättäälle.
Metsän istuttaminen taimista ja sitä seuraavat metsänhoitotyöt ovat tärkeimpiä ilmastotekoja, joita metsissä voidaan tehdä. Jalostettu taimi kasvaa noin 20 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntynyt puu. Mitä paremmin puusto kasvaa, sitä paremmin se sitoo myös hiiltä.
Jalostettu taimi kasvaa noin 20 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntynyt puu.
Muokattuun maahan istutetut taimet saavat lähtökohtaisesti yhden tai kahden vuoden etumatkan kasvettuaan ensin taimitarhalla. Istutettujen taimien kasvua on kuitenkin hyvä seurata vuosittain pitäen silmällä taimikon heinittymistä. Rehevillä mailla heinääminen täytyy tehdä toisena ja kolmantena kesänä metsän uudistamisesta.
Tarkista oikea lämpövyöhyke
Jokaiselle taimelle on oma käyttöalueensa, joka kulkee mutkitellen pohjoinen–etelä-suuntaisesti.
Oikea kasvupaikka on tärkeä, sillä puilla on oma perimän säätämä kasvurytminsä. Se sopii aina tietylle maantieteelliselle alueelle. Alkuperänsä perusteella puut alkavat karaistumaan talven lähestyessä ja puhkaisevat silmut keväällä.
Luken Metsänviljelijän opas näyttää kartalla kasvupaikalle sopivat taimet alkuperineen ja järjestää nämä vielä paremmuusjärjestykseenkin. Suosituksen saa sekä tähän hetkeen että ilmastonmuutosta ennakoiden.
Satunnaiselle istuttajalle 500 taimea päivässä on kelpo suoritus, kun ammattilainen istuttaa pitkälle yli tuhat taimea samassa ajassa.
