Mitä on metsäenergia ja mihin sitä käytetään?
Metsäenergialla tarkoitetaan metsästä saatavaa puupohjaista energiaa, jota saadaan esimerkiksi hakkuutähteistä ja metsäteollisuuden sivutuotteista. Pienpuusta, puunkorjuussa kertyvistä hakkuutähteistä ja metsäteollisuuden sivutuotteista, esimerkiksi kuoresta ja purusta, saadaan energiapuuta merkittävät määrät vuosittain.
Energiapuuksi kerätään talteen vain sellaiset puun osat, jotka eivät kelpaa muuhun puunjalostukseen. Kuusikon päätehakkuusta jalostukseen kelpaamatonta, metsäenergiaksi kelpaavaa biomassaa on 15–20 % koko biomassasta. Hakkuutähteistä kolmannes jätetään maastoon ravinnehävikin ehkäisemiseksi. Metsään jätettäviä hakkuutähteitä käytetään muun muassa ajourien vahvistamiseen, jolloin maaston kuluminen on vähäisempää.
Energiapuun kerääminen takaa puhdasta lähienergiaa paikallisille voimalaitoksille. Sillä on myös mahdollista korvata fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja turvetta. Sekä metsänomistaja että yrittäjä saavat lisätuloja energiapuun korjuusta. Lisäksi metsänhoitotyöt helpottuvat, kun hakkuutähteistä enimmät korjataan pois kohteelta. Ravinnehävikin ehkäisemiseksi energiapuuta ei korjata niillä kohteilla, joiden maapohja on karu.
Hakkuutähteistä kolmannes jätetään maastoon ravinnehävikin ehkäisemiseksi.
Mitä energiapuu käytännössä on?
Tärkeimmät energiapuutavaralajit ovat hakkuutähde ja kuoret. Rankaa hankitaan lähinnä hankinta- tai toimituskaupoilla. Kantoja Stora Enso ei tällä hetkellä hanki metsäenergiaksi.
Energiapuun matka metsästä polttolaitokselle – miten kaikki tapahtuu?
Ennen kuin metsästä saatava polttoaine, esimerkiksi hakkuutähteet, on valmis poltettavaksi, tapahtuu paljon. Metsässä puu korjataan, rungoista karsitaan oksat ja latvat palstakasoihin, jotka jätetään kuivumaan. Energiapuuta korjatessa oksa- ja latvusmassan tulee antaa kuivua kasoissa riittävän kauan, jotta poltettaessa energiaa ei kulu puussa olevan veden haihduttamiseen. Lisäksi vältetään ravinteiden kulkeutuminen pois metsästä, kun neulasten ja lehtien annetaan varista maastoon.
Loppusyksystä kesään hakkuutähteet kuivatetaan palstalla. Paras kuivatusjakso on keväästä keskikesään. Talvella hangen päälle hakatut palstakasat odottavat kuivatusta kevääseen. Normaalisti palstakuivuminen vie 2–4 viikkoa. Hakkuutähteiden kuivuessa niistä varisee neulaset. Riippumatta siitä, ehtivätkö hakkuutähteet kuivua palstalla, pidetään aina huolta siitä, että ravinteita jää palstalle riittävästi.
Energiapuun korjaaminen on tarkkaa puuhaa, jossa ajokonekuskin on osattava hommansa. Maata, kiviä ja muita epäpuhtauksia ei saisi risujen mukana tulla varastoon, sillä hakkuriin joutuessaan epäpuhtaudet voivat rikkoa sen.
Metsäenergian korjaaminen on tarkkaa puuhaa, jossa ajokonekuskin on osattava hommansa.
Kohteelta hakkuutähteet ja pienpuu kuljetetaan tienvarteen, jossa metsäenergiavarastot peitetään. Energiapuulle paras varastointinpaikka on tuulinen ja aurinkoinen paikka, jonne pääsee hyvin rekalla ja hakkurilla. Varastointipaikalla metsäenergia haketetaan ja kuljetetaan polttolaitokselle. Keskimääräinen varastointiaika ennen kuljetusta on 4 kuukautta, jotta varmistetaan biomassan kunnollinen kuivuminen ja sen myötä laadun paraneminen.
Millaisesta metsästä metsäenergiaa korjataan?
Energiapuuta korjataan etupäässä kuusivaltaisilta kohteilta. Männiköt kasvavat usein liian karulla kasvupaikalla ja koivikoita on vain vähän. Kuusikon päätehakkuussa kertyy keskimäärin 50–60 m³ hakkuutähdettä hehtaarilta. Siitä määrästä saadaan metsäenergiaa 100–120 megawattituntia. Sillä energiamäärällä palaa yli tuhat energiansäästölamppua vuoden ajan.
