fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Stora Enso Metsä lisää energiapuun hankintaa suomalaismetsistä, sillä tavoitteena on palvella metsänomistajia entistäkin paremmin kaikissa metsänhoitotarpeissa. Samalla korvataan tuotantolaitosten polttoaineita kotimaisella bioenergialla ja turvataan puunkorjuuyrittäjien työllisyyttä. 

”Oulun, Heinolan ja Varkauden ympäristöt ovat tärkeimpiä energiapuun hankinta­alueita, joskin sitä tarvitaan muillakin tuotantolaitoksillamme”, kertoo ostopäällikkö Matti Hentunen. ”Ostoa on tarkoitus laajentaa lähes koko Suomeen.” 

Asiakaspalvelupäällikkö Matti Härkönen suunnittelee Oulun tehdasta palvelevaa bioenergian hankintaa pohjoisen yksityismetsistä. Uudella kartonkitehtaalla halutaan tuottaa mahdollisimman hiilidioksidipäästötöntä kartonkia.  

”Tehtaan tarpeisiin rakennettava terminaaliverkosto mahdollistaa energiapuun toimintavarman hankinnan laajalta alueelta”, Härkönen kuvailee. ”Metsänomistajan kannalta se tarkoittaa, että hän saa kaikki tarvitsemansa puunkorjuu- ja metsänhoitopalvelut samalta luukulta. Energiapuun korjuun myötä saamme nuorien metsien hoitorästikohteetkin kasvukuntoon.” 

Stora Enso Metsä lisää energiapuun hankintaa suomalaismetsistä, sillä tavoitteena on palvella metsänomistajia entistäkin paremmin kaikissa metsänhoitotarpeissa. 

Osto ja korjuu eivät juuri eroa ainespuuhakkuusta 

Stora Enso ostaa ja korjaa energiapuuta joko kuitupuun pituuksiin katkottavana ja karsittavana rankana tai karsimattomana rankana. Karsitun rangan korjuu ei eroa merkittävästi tavallisesta ainespuuhakkuusta. Käytettävä korjuukalustokin voi olla sama, joskin hakkuulaitteet on varustettu tyypillisesti joukkokäsittelyvarustuksella. Karsittujen rankojen kaukokuljetus tapahtuu tavallisella puutavara-autolla.  

”Karsimattoman rangan tekemisessä, eli niin sanotussa kokopuukorjuussa, käytetään esimerkiksi erilaisia joukkokäsitteleviä giljotiinikouria, joilla rungot katkotaan normaalin ketjusahan sijaan leikkaavilla terillä. Alustakoneina on normaaleiden hakkuukoneiden lisäksi myös kaivinkonealustalle rakennettuja korjuukoneita”, Härkönen kertoo. ”Rangat haketetaan joko tienvarsivarastolla, tai ne ajetaan tarkoitukseen sopivalla kuljetuskalustolla terminaaleihin haketettavaksi.” 

Metsänomistaja saa myymästään karsimattomasta rangasta puukauppatulonsa metsätraktorin kuormainvaa’an antaman mittaustuloksen perusteella. Etenkin kokopuukorjuussa kertyvä energiapuu saa mielellään kuivua yhden kesän ylitse tienvarsivarastolla.  

”Täällä pohjoisessa pystymme keväisin korjaamaan energiapuukohteita jopa pidempään kuin normaaleja ainespuukohteita, koska puut voidaan ajaa pois vasta myöhemmin. Karsittu ranka voidaan toki ajaa vaikka heti hakkuun jälkeen terminaaliin.” 

Energiapuu tuo lisätuloja

Sovi metsäenergian myynnistä puukaupan yhteydessä – kerrytä puukaupasta lisätuloja.

Tutustu palveluumme
keyboard_arrow_right

Mieluiten aina kuitupuuksi 

Aina kun mahdollista, Stora Enso Metsä korjaa ainespuukokoisen puutavaran leimikolta jalostusarvoltaan arvokkaampana kuitupuuna. Energiapuukohteet ovat usein metsäkuvioita, joilla taimikonhoito on jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Tällöin puuston runkoluku on usein 2 500–15 000 kappaletta hehtaarille, eikä se ole järeytynyt kuitupuuhakkuuseen sopivaksi.  

Karsitun rangan korjuuseen parhaiten sopivilla kohteilla puiden runkojen koko on noin 40–65 litraa. Kohteilla, joilta energiapuu kerätään karsimattomana rankana, runkojen lukumäärä ja koko vaihtelee suuresti. Tällaisilla kohteilla poistettavien puiden keskipituus on 7–11 metriä.  

Jos leimikko sisältää pelkästään energiapuun korjuuta, olisi sen hyvä olla ostopäällikkö Hentusen mukaan kooltaan vähintään kolme hehtaaria, ja korjattavan energiapuun määrän vähintään 150 kiintokuutiometriä – etenkin jos kohde soveltuu paremmin kokopuukorjuuseen. Karsittua rankaa voidaan mainiosti korjata pienemmiltäkin kuvioilta osana isompaa leimikkokokonaisuutta.  

Kohteelta korjataan ainespuuta tai energiapuuta sen mukaan, kuinka järeitä poistettavat rungot ovat. Yli 50-litraiset rungot päätyvät jalostusarvoltaan arvokkaammaksi kuitupuuksi. Kuvassa energiarankaa ovat korkeat pinot. 

Hyvä kysyntä kannattaa hyödyntää 

”Tavoitteena toki on, että tarvittavat taimikonhoidot tehdään ajallaan”, Hentunen painottaa. ”Jos ne ovat kuitenkin jääneet tekemättä, voidaan energiapuun korjuulla saada vielä aikaan kasvatettava ja kehityskelpoinen metsä.” 

”Energiapuuhakkuulla voidaan vielä järjestää kasvatettavalle puustolle lisää elintilaa järeytymistä varten”, Härkönen komppaa. ”Parantuneen markkinatilanteen ansiosta metsänomistaja saa tällaisista kohteista hyvän korvauksen kantohinnan ja saamansa Metka-tuen kautta.” 

Stora Enso ostaa ja korjaa energiapuuta ympäri vuoden. Lintujen pesimäaikana eli 15.4.–15.7. ei hakkuita kuitenkaan tehdä lehtipuuvaltaisissa kohteissa. Pohjois-Suomessa rajoitusaika alkaa 1.5. Kuten muillakin hakkuukohteilla, myös energiapuuleimikoilla tehdään tekopökkelöitä, sekä jätetään säästöpuuryhmiä ja riistatiheiköitä.  

”Onnistunut energiapuukauppa lähtee parhaiten liikkeelle yhteydenotolla paikalliseen metsäasiantuntijaamme”, Hentunen neuvoo. ”Hän kartoittaa tilan tulevat hakkuu- ja hoitotarpeet. Pyrimme siihen, että laitamme kaikki kuviot kerralla kuntoon.” 

Tilaa metsäuutiset sähköpostiisi ja pysyt ajantasalla metsäasioissa!

Täytä lomake ja saat säännöllisesti tuoreimmat metsäaiheet, tarjoukset ja tapahtumakutsut maksutta sähköpostiisi. Halutessasi voit perua uutiskirjeen tilauksen milloin tahansa.

Termit tutuiksi

  • Karsittu energiaranka on tyypillisesti normaalilla hakkuukoneella joukkokäsittelynä tehtyä karsittua puutavaraa, jossa on normaalin kuitupuun lisäksi mukana pienempiläpimittaisia rungonosia. Rankojen mittaus tapahtuu ajokoneen kuormainvaa’alla.
  • Karsimaton ranka eli kokopuu on tyypillisesti joukkokäsittelevällä giljotiinikouralla tai vastaavalla kalustolla oksineen ja latvuksineen korjattavaa energiapuuta. Sekin mitataan ajokoneen kuormainvaa’alla.
  • Kuitupuuleimikolla tarkoitetaan harvennushakkuulla käsiteltyä kasvatusmetsää. Tällaiselle kohteelle sovitaan puutavaralajikohtaiset yksikköhinnat. Mittaus tapahtuu joko hakkuukonemittauksena, tai joukkohakatulla kohteella ajokoneen kuormainvaakamittauksena.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2024 >>

Teksti: Martti Linna 
Kuvat: Paula Särkijärvi / Vastavalo.net, Juha Keränen / Stora Enso ja Jaakko Vähämäki / Vastavalo.net 

Kuinka syntyy laadukas harvennusleimikko?
Lue kirjoitus
Työ ja arki pääkaupunkiseudulla mutta juuret ja metsät Kaakkois-Suomessa
Lue kirjoitus
Tunnetko jo maanmuokkaus-menetelmät?
Lue kirjoitus