Taimen takana voi olla jopa 70-vuotinen jalostustyö, ja istutusta seuraa vielä toinen 70 vuotta metsänhoitoa. Taimi kannattaakin valita viisaasti ja tehdä istutustyö huolella sekä hyvin valmistautuen.
Metsänistutuksen aika alkaa, kun routa on sulanut ja maan lämpötila nousee noin kymmeneen asteeseen. Keväällä istutetaan männyn taimet ja kookkaat koivun taimet. Luonnonvarakeskus (Luke) opastaa istuttamaan kuusen ja rauduskoivun taimet aina syksyyn saakka, mutta tällöin pitää varmistaa taimien soveltuvuus kesäistutukseen. Metsänistutuksessa rajapyykki kevään ja kesän välillä on juhannuksena.
Luken erikoistutkija, MMT Katri Himanen neuvoo valitsemaan taimet kasvupaikan perusteella siten, että valittu puulaji vastaa maapohjan laatua ja taimi tulee oikealle lämpövyöhykkeelle.
Taimet ovat joko päätehakkuiden yhteydessä kerätyistä metsikkösiemenistä kasvatettuja, tai siemenviljelyksiltä kerättyjä jalostettuja taimia. Metsikkösiemenistä kasvaneita taimia käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa, sillä jalostustoiminta on keskittynyt lämpimämpien vyöhykkeiden taimiin.
Jalostettu taimi kasvaa noin 20 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntynyt puu.
Jalostettujen taimien hyödyt ovat suuria. Jalostettu mänty kasvaa neljäsosan nopeammin ja sen laatu on selvästi parempi. Jalostetuissa koivuissa kasvulisä on lähes kolmasosan suurempi jalostamattomaan alkuperään verrattuna. Metsä on kuitenkin erilainen ympäristö kuin jalostusviljelmä.
– Istutetussakin metsässä on luontaisesti syntyneitä taimia, joten sekametsärakennetta ja vänkkyröitä puita on aina mukana. Suomessa neljä viidesosaa puustosta on luontaisesti syntyneitä.
Tarkista oikea lämpövyöhyke
Jokaiselle taimelle on oma käyttöalueensa, joka kulkee mutkitellen pohjoinen–etelä-suuntaisesti. Himanen painottaa oikealla lämpösumma-alueella pysymisen merkitystä.
– Rohkea eteläisen alueen taimen siirtäminen pohjoisemmaksi lisää kasvua, mutta se tehdään elossaoloajan kustannuksella. Tästä on suoria havaintoja jälkeläiskokeiden perusteella.
Verkosta löytyvä Luken Metsänviljelijän opas näyttää kartalla kasvupaikalle sopivat taimet alkuperineen ja järjestää nämä vielä paremmuusjärjestykseenkin. Suosituksen saa sekä tähän hetkeen että ilmastonmuutosta ennakoiden. Opas on tällä hetkellä käytössä männyllä.
Alkuperänsä perusteella puut alkavat karaistumaan talven lähestyessä ja puhkaisevat silmut keväällä.
Oikea kasvupaikka on tärkeä, sillä puilla on oma perimän säätämä kasvurytminsä. Se sopii aina tietylle maantieteelliselle alueelle. Alkuperänsä perusteella puut alkavat karaistumaan talven lähestyessä ja puhkaisevat silmut keväällä.
– Puut ovat tavattoman plastisia eivätkä ne kuole helposti väärällä kasvuvyöhykkeellä, mutta kasvutappiota voi syntyä ja erilaisten seurannaistuhojen riski kasvaa.
Istutus ratkaisee lopputuloksen
Taimityypin valinnan jälkeen alkaa kenties kriittisin vaihe, taimen matka taimitarhalta maaperään. Himanen vinkkaa suhtautumaan siihen siten, että taimen laatu voi vain laskea sen lähdettyä taimitarhasta.
Pitkä verso ei kerro puun laadusta, vaikka se komealta näyttäisikin, vaan kaikkein tärkein on hyvä juuristo. Sitä tulisi olla versoon nähden riittävästi. Hyvässä taimessa paakku ei hajoa käsiin kuivuuttaan, ja siinä näkyy runsaasti vaaleita juuren kärkiä. Pakastettu taimi kestää hyvin välivarastointia, mutta syksyllä istutus on kiireisempää. Huolellinen välikastelu on tärkeää.
– Suomessa taimet ovat hyvälaatuisia, ja niillä on tarkat myyntiajat. Paraskaan laatu ei pelasta huolimattomalta istutukselta, joten istutus kannattaa tehdä taimen arvoisella huolellisuudella päiväennätysten sijaan.
Näin tehtiin metsien jättipotti
Suomessa on metsänjalostusohjelmat männylle, kuuselle ja rauduskoivulle. Koivulla ja männyllä on tarjolla pisimmälle jalostettuja siemenalkuperiä. Kuusen valikoituja siemenalkuperiä alkaa tulla myös lähivuosina markkinoille.
Taustalla on 1950-luvulla tehty erinomaisten puuyksilöiden metsästys.
Komeita, nopeakasvuisia ja suorarunkoisia puita etsittiin tuolloin jopa lehti-ilmoituksilla. Parhaat yksilöt on monistettu varttamalla, kuten omenapuita monistettaessa.
Männyn jalostuksessa työskennellään nyt toisen jalostussukupolven parissa. Se on peräisin ensimmäisten siemenviljelysten parhaiden puiden risteytyksestä.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä 2/2021 lehdessä
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
