Stora Enso korjaa vuosittain Suomen metsistä noin 10 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta, joka jalostetaan selluksi, kartongeiksi ja paperiksi sekä puutuotteiksi. Puunhankinnan pohjana on saumaton yhteistyö luotettavien ja ammattitaitoisten yritysten kanssa. Nyt kerromme kolmen Stora Enson pitkäaikaisen kumppaniyrityksen tarinan.
Metsäkaira hoitaa kannolta juna-asemalle
Täsmällisyys. Se on Suomessa arvostettu hyve, mutta Metsäkaira Oy:n toiminnassa täsmällisyys on harvinaisen perusteltu arvo. Kun Lapin erämaista korjataan puuta etelään kulkevien junien kyytiin, myöhästelylle ei ole sijaa.
– Me korjaamme puuta Stora Enson korjuutilausta vastaan, johon kulloinenkin junaohjelma tuo omat haasteensa. Kun tilaus tulee, merkittävä osa puutavarasta on vielä metsässä pystyssä, Metsäkaira Oy:n toimitusjohtaja Janne Kaihua kertoo.
”Korjaamme ja kuljetamme vuodessa noin 250 000 kuutiota tukki- ja kuitupuuta.” – Janne Kaihua
Metsäkaira perustettiin vuonna 2016, kun Stora Enso järjesti uudelleen Pohjois-Suomen puunkorjuu- ja kuljetusjärjestelmänsä. Yritys on samalla hyvin pieni ja todella iso. Kaihuan lisäksi Metsäkairassa on vain yksi toimihenkilö, mutta yritysverkoston kautta Metsäkairan alueella toimii kuusi korjuu- ja kolme kuljetusyritystä.
– Korjaamme ja kuljetamme vuodessa noin 250 000 kuutiota tukki- ja kuitupuuta – ilman sitä kuuluisaa lappilaista liioittelua, Kaihua nauraa.
Kaihua on metsäalan ammattilainen jo neljännessä polvessa. Nykyisen Stora Enso -yhteistyön historia alkaa 1970-luvulta, jolloin Kaihuan isä ja setä alkoivat ajaa metsuripuita ajokoneella. Yritys kasvoi, ja ensimmäinen harvesteri hankittiin vuonna 1985. Sittemmin vastapuolen nimet sopimuksessa ovat vaihdelleet Veitsiluodosta Enso-Gutzeitiin ja Stora Ensoon, mutta työn luonne ja erityispiirteet suurissa erämaissa ovat säilyneet.
– Ylipäätään metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajan työ vaatii itsenäistä otetta, mutta se korostuu Lapissa, missä välimatkat ovat pitkiä. Pohjoisimmillaan korjaamme aivan puurajan tuntumassa, eivätkä vielä nykyäänkään puhelimet kuulu kaikilla työmaillamme.
Metsäkairan korjuualue kattaa karkeasti sanottuna Länsi-Lapin alueen Rovaniemi–Sodankylä–Inari-linjaa myöten. Haastatteluhetkellä Kaihua korjaa puuta Ruotsin Kangosessa, sillä korjuualue laajeni länsinaapuriin nelisen vuotta sitten. Korjuupaikasta riippumatta käytännössä kaikki puu kuljetetaan Rovaniemen, Kolarin tai Pellon rautatieasemille, mistä se jatkaa matkaansa junalla pääasiassa Kemiin ja Ouluun. Yhteen 22 vaunun junaan mahtuu noin 1 500 kuutiota puutavaraa.
Puun korjaaminen ja kuljettaminen junan kyytiin on kellon tarkkaa työtä. Erityisesti tukin pilaantumisaikana logistiikkaketjun jokaisen osan on toimittava luotettavasti ja täsmällisesti. Metsäkairalla korjuu- ja kuljetustyön niputtaminen samaan organisaatioon on havaittu toimivaksi malliksi. On selkeää, kun yksi yhtiö suunnittelee ja hoitaa puun matkan kannolta asemalle.
– Yrittäjien paikallistuntemus sujuvoittaa toimintaa huomattavasti, ja monille metsänomistajille on tärkeää saada toimia tuttujen yrittäjien ja kuljettajien kanssa, Janne Kaihua pohtii.
Veljekset pitävät puutavaran liikkeessä
Olympiavuonna 1952 Enonkoskella asunut Kalevi Malmstedt osti ensimmäisen kuorma-autonsa. Kun tukki kerran totteli hyvää kuljettajaa, 17 vuotta myöhemmin Stora Enson edeltäjä Enso-Gutzeit tarjosi Malmstedtille sopimusta puutavaran kuljettamisesta.
– Siitä lähtien Stora Enso on ollut merkittävin asiakkaamme, Kari Malmstedt kertoo.
Kari on Kalevin vanhin poika ja omaa nimeään kantavan Kuljetusliike Kari Malmstedt Oy:n toimitusjohtaja. Hän osti yrityksen isältään vuonna 1986. Vuosien varrella puunkuljetuskalusto on kasvanut isä Kalevin yhdestä autosta nykyiseen 20 täysperävaunuyhdistelmään, joista yksi on pitkiä runkoreittejä ajava 32-metrinen ”jättirekka” eli HCT-yhdistelmä.
– Kun aloitin, liikenneluvat olivat tarveharkintaisia, joten käytännössä ainoa vaihtoehto kasvaa oli ostaa autot ja luvat eläköityviltä yrittäjiltä. Kun lupajärjestelmä purettiin 2000-luvun alussa, olemme pystyneet kasvamaan vapaammin.
Kuljetusliike käy tyhjentämässä metsätyömaiden pinoja Nurmes–Kotka–Jämsä-kolmion sisällä. Tyypillisesti kuljettajat ajavat noin 10–12 tunnin vuoroja. Aamuvuoro aloittaa kolmelta aamuyöstä, iltapäivällä yövuoro jatkaa. Malmstedt on huomannut, että ajat ovat muuttuneet. Takavuosina puukuskin ammattiin opeteltiin, jonka jälkeen siinä pysyttiin.
”Hyvä kuljettaja on meille kultaa kalliimpi.” – Kari Malmstedt
– Hyvä kuljettaja on meille kultaa kalliimpi. Keskitason kuljettaja pitää kulut kurissa, mutta asiansa osaava kuljettaja tekee meille tulosta.
Hyviä kuljettajia vain ei kasva joka oksalla. Malmstedt on huomannut, että puukuskin ammattiin kuuluva, kiirekausien mukaan elävä vuorotyö on nykyisin vaikea yhtälö. Moni tykkää ajaa kuormia nuorena, mutta perheen myötä hakeudutaan muihin töihin.
– Koska puurekan kääntely metsäautoteillä on taitoa ja itsenäisyyttä vaativaa hommaa, he ovat haluttua työvoimaa. Tiedetään, että jos pärjäät puurekassa, pärjäät varmasti muuallakin.
Pitkän linjan yrittäjänä Malmstedtilla on kirkas palveluperiaate. Työt, jotka tilataan, otetaan vastaan, ja mikä on luvattu, myös ajetaan. Se vaatii välillä venymistä, mutta siinä onnistuminen myös palkitsee.
Lupauksen täyttäminen vaatii myös tiptop-kalustoa. Puutavara-autojensa nosto- ja kuljetusvälineet Malmstedtit varustelevat itse omassa korjaamossaan, jonka palveluja myydään myös muille. Korjaamoa pitävät Karin veljet Risto ja Esko, mukana perheyrityksessä ovat myös tukkitiet kunnossa pitävä Seppo sekä taustalla vaikuttava Jouni.
– Kun teemme itse, saamme meille tärkeistä työkaluista varmasti toimivat. Ne kestävät hyvin, mutta näin osaamme myös huoltaa ja tarvittaessa korjata ne sujuvasti, Kari Malmstedt sanoo.
Uimaharju on tehdastalkkarin kehityskohde
Ai vähän kuin talkkari, joka pitää paikat kunnossa? Kyllähän näin voisi verrata, Mantsinen Logistiikkapalveluiden liiketoimintajohtaja Ilkka Hujanen naurahtaa.
Mittakaava on eri, mutta idea sama: luotettava kumppani pitää Stora Enson Uimaharjun integraatissa toimintaympäristön kunnossa sekä raaka-aineet ja tuotteet liikkeellä. Yhteistyö alkoi puutavaran vastaanotolla ja käsittelyllä jo vuonna 1974. Vuodesta 2020 Mantsinen on hoitanut puuterminaalin toimintojen lisäksi tehtaan sisäiset kuljetukset, alueiden kunnossapitotyöt sekä rautatiekuljetukset Uimaharjun aseman ja tehdasalueen välillä.
Vuosi sitten toimintasopimukseen lisättiin myös Uimaharjun sahan puunkäsittely- ja trukkiurakointipalvelut.
– Palvelutuotannossa Mantsisella liikutaan synergiaetujen vuoksi yhä enemmän kaiken kattavien integraattisopimusten suuntaan. Monipuolisuutensa vuoksi Uimaharjun toiminta on meille kuitenkin aivan omassa sarjassaan.
Stora Enson Uimaharjun sopimus on Mantsiselle taloudellisesti merkittävä. Hujanen näkee vähintään yhtä tärkeänä kuitenkin pitkäaikaisen yhteistyön mahdollistaman kehitystyön. Mantsinen Groupin tunnetuimpia tuotteita ovat raskaat, satamissa ja logistiikan solmukohdissa toimivat nosturit.
Niiden kehittämisessä Uimaharju on ollut tärkeässä osassa. Kun 1970-luvulla Neuvostoliitosta saapuvien puukuormien purkuun tarvittiin tehoa, Mantsisella muokattiin pioneerihengessä kaivinkoneesta materiaalinkäsittelykone tyhjentämään niin sanottuja vok-vaunuja eli korkealaitaisia avovaunuja.
”Uimaharjun kautta innovaatiot ja menetelmät ovat levinneet muihin toimipisteisiimme.” – Ilkka Hujanen
Tehdasuudistuksen myötä 90-luvulla Mantsinen uudisti tavan, jolla puu puretaan junista ja rekoista tehtaalle. Kun puuliikenne alettiin ohjata suoraan kuljettimien viereen, se kyettiin nostamaan suoraan materiaalinkäsittelykoneella puunsyöttöön. Tämä vähensi turhaa liikennettä, energiankulutusta ja myös meluhaittoja.
– Uimaharjun kautta innovaatiot ja menetelmät ovat levinneet muihin toimipisteisiimme. Moni niistä on vakiintunut uusiksi toimintatavoiksi laajemmin koko alalle.
Puutavara puretaan Uimaharjussa edelleen samalla peruskonseptilla kuin jo 1970-luvulla, mutta teknologian kehittyessä on koneiden tuottavuus kehittynyt rinta rinnan yhä tärkeämmän ympäristötyön kanssa.
Viimeiset reilut viisi vuotta puutavaraa purkavat Mantsinen 90ER-materiaalinkäsittelykoneet ovat toimineet polttoöljyn sijaan sähköllä.
– Sellutehtaan oma sähköntuotanto oli ylijäämäistä, joten oli järkevää käyttää sivuvirrat hyväksi. Kun sähkö on tuotettu omalla tontilla, se on varmasti päästötöntä. Siitä olemme ylpeitä, päättää Ilkka Hujanen.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2022
Teksti: Juho Paavola
Kuvat: Jouni Porsanger, Marianne Ahonen ja Johanna Kokkola
Puurekan ratissa – huippuhomma!
Nuorten ammattilaisten näkemyksiä metsäalan uutisoinnista
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
