fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Suomalaismetsissä kasvavat puut toimivat hiilinieluina. Ne sitovat ilmassa olevaa hiilidioksidia, minkä jälkeen puusto toimii hiilivarastona. Metsillä ja puulla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä suurempi hiilinielu se on. Metsien kasvusta voi pitää huolta esimerkiksi oikea-aikaisella taimikonhoidolla, metsänlannoituksella ja harvennushakkuilla.

Sinun metsäsi
Yksi kuutio puuta sitoo keskimäärin noin 1 000 kiloa hiilidioksidia itseensä. Hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin noin 4 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Suomen metsät kasvavat kesällä, noin 100 päivää kestävän kasvukauden aikana yli miljoona kuutiometriä päivässä. Hiili sitoutuu puuhun kesällä, talvella puu lepää ja odottaa uutta kasvukautta.

Metsän ikä vaikuttaa
Ainoastaan kasvava metsä sitoo hiiltä. Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät sitovat hiiltä kaikkein eniten. Jos metsän puusto on oikein vanhaa eikä uusia puita juuri synny, hiilensidonta on vähentynyt merkittävästi.

Maanmuokkaus
Maan koneellinen muokkaaminen esimerkiksi laikuttamalla tai mätästämällä ennen taimien istuttamista on tärkeää, jotta puunalut saavat mahdollisimman hyvän startin hiilensidontaan ja alkavaan kasvukauteen. Maanmuokkaus takaa taimille kasvupaikan, jossa on sopivasti lämpöä ja kosteutta. Samalla rajoitetaan kilpailevia lajeja viemästä kasvutilaa taimilta.

Taimien istutus
Jalostetuista siemen- ja taimimateriaaleista kasvatetut puut kasvavat 10–30 prosenttia keskimääräistä luonnonpuustoa nopeammin – edellyttäen, että metsänhoidosta pidetään muutenkin huolta. Lisäkasvu tarkoittaa nopeampaa hiilensidontaa.

Taimikonhoito
Metsien kasvun rajoitteina ovat useimmiten viivästyneet metsänhoitotyöt. Jos taimikkoa ei ole raivattu ajoissa, puiden kasvu alkaa tyrehtyä. Tällöin myös metsän hiilinielu pienenee. Taimikonhoidon ansiosta metsässä on tulevaisuudessa parempilaatuisia tukkeja, joista valmistetut tuotteet – esimerkiksi puukerrostalot – toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina. Oikea-aikainen metsänhoito tuottaa siis arvoa sekä metsänomistajalle että ilmastolle.

Metsän lannoittaminen
Lannoituksesta on ympäristöhyötyä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lannoituksen jälkeen metsä sitoo enemmän hiilidioksidia, kun puut kasvavat vauhdikkaammin. Hiilinielut kasvavat, samoin puuston arvo. Lannoitteena käytetään esimerkiksi puun tuhkaa.

Harvennushakkuut
Metsän puita harventamalla tehdään tilaa jäävän puuston kasvulle ja paremmalle hiilensidonnalle. Jos harvennukset jäävät tekemättä, puiden kasvu alkaa tyrehtyä.

Puutuotteet
Uusiutuvalla puulla voidaan korvata monia fossiilisia raaka-aineita. Hakkuissa poistuvan puun hiili on edelleen sitoutuneena puusta valmistettuihin tuotteisiin. Pitkäaikaiset puutuotteet toimivat siten pitkäikäisenä hiilivarastona. Esimerkiksi Joensuuhun rakennettuun puukerrostaloon sitoutuu yhteensä 700 henkilöauton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Hiilidioksidipäästöt
Stora Enso on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä tuotettua sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti 31 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena on vuosi 2010.

Pystykarsinta lisää oksatonta tyvitukkia
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Mitä puita Suomen metsissä asustaakaan?
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Jatkuva kasvatus sopii hyvin turvemaiden uudistamiseen 
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus