Kuluneen vuoden aikana kaikki Stora Enson metsäasiantuntijat ovat osallistuneet laajasti erilaisiin metsätalouden vesiensuojelukoulutuksiin, joista viimeisimpänä Metsäkeskuksen Stora Ensolle järjestämään koulutukseen.
Stora Enson ympäristöpäällikkö Niina Partanen, miten metsäasiantuntijoiden suorittamat vesiensuojelukoulutukset palvelevat metsänomistajia?
Osa metsänomistajista on hyvin valveutuneita vesiensuojeluasioissa ja käymämme keskustelut heidän kanssaan ovat virittäneet pohdintaa myös metsäasiantuntijoiden keskuudessa. Koulutus antaa ennen kaikkea varmuutta metsänomistajalle annettaviin perusteluihin, esimerkiksi kun toimenpide-ehdotuksissa jätetään suojavyöhykkeitä ja säästöpuita. Kysehän on metsänomistajan omaisuudesta, joten hänen tulee saada tietää mahdollisimman perustellusti, miksi kyseisiä asioita esitetään tehtäväksi.
Korostuivatko koulutuksessa jotkin tietyt asiat?
Puunkorjuun suunnittelun merkitys on suuri. Metsä jo itsessään tuottaa taustakuormaa vesistöille ja kaikki metsätalouden toimenpiteet voivat lisätä tätä, joten vesistöihin kulkeutuu ravinteita tai kiintoaineita. Lisäksi ajourat rikkovat maan pintaa ja voivat johtaa pintavesiä puroihin ja sieltä suurempiin vesistöihin. Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvällä ajourasuunnittelulla sekä huomioimalla sääolosuhteet puukorjuun näkökulmasta.
Millä muulla tavoin suunnittelu auttaa vesistöjen suojelussa?
Suojavyöhykkeillä on suuri merkitys. Vesistöjen ja pienvesien herkkyys vaikuttaa siihen, kuinka leveiksi suojavyöhykkeet tulisi rajata. Mitä herkempi vesistökohde on, sitä leveämpi suojavyöhyke kannattaa jättää. Esimerkiksi PEFC-sertifikaatin asettama vaatimus, 5–10 metriä, on minimi, mutta leveyttä olisi hyvä lisätä herkillä osuuksilla.
Mitä suojavyöhykkeistä tulisi ainakin tietää?
Vesistöjen varrella kasvaa usein haapaa ja raitaa, joilla ei juuri ole taloudellista merkitystä, mutta ne ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne lisäävät sekapuustoisuutta ja lahopuujatkumoa, mistä monet lajit ovat riippuvaisia. Suojavyöhykkeet sitovat ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaa. Ne muodostavat myös kostean mikroilmaston, missä moni kasvi- ja eläinlaji viihtyy. Suojavyöhyke tarjoaa riistalle ravintoa ja suojaa, ja lisäksi järven suunnasta katsoessa suojavyöhykkeen maisemallinen merkitys on erittäin suuri.
Mitkä ovat erityiset metsänhoidosta aiheutuvat vaaran paikat vesistöjen kannalta?
Ojien perkaaminen lisää pinta-aineiden huuhtoutumista merkittävästi. Huolehtimalla kunnostusojituksen yhteydessä riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä, kuten esimerkiksi kaivukatkoista ja laskeutumisaltaista, voidaan riskejä merkittävästi pienentää. Puuston haihduttavaa vaikutusta pyritään lisäämään kiihdyttämällä puuston kasvua tuhkalannoituksen avulla. Puuston haihduttavan vaikutuksen avulla pohjaveden pinta voidaan saada pidettyä puuston kasvun kannalta riittävän alhaalla ja siten vähentää kunnostusojituksen tarvetta. Jatkuva kasvatus turvemaiden uudistamisessa voi myös olla varteenotettava vaihtoehto.
Millä keinoin laadukas suunnittelu onnistuu?
Suunnitteluun on erilaisia työkaluja: Esimerkiksi kosteusindeksin avulla voidaan välttää märkiä kohtia puunkuljetuksessa ja sijoittaa säästöpuut heikosti kantaviin kohtiin. Russle-eroosiomallilla voi laskea potentiaalisen kiintoaineskuormituksen ja arvioida, miten herkkä maaperä on eroosiolle. Korjuukelpoisuuskarttaa käytetään erityisesti korjuuajankohdan suunnittelussa, koska se kuvaa maaston kantavuutta. Virtaavien vesien ylityksiin kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja pyrkiä välttämään ylityksiä, jos se vain on mahdollista.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Pekka Agarth
Puukauppatulot Tähtitilille kasvamaan korkoa
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
