fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Terve Metsä kävi tutustumassa metsurin työpäivään keskisuomalaisella taimikonhoitotyömaalla. Reissulla muun muassa selvisi, että raivaussavotan fyysinen kuormittavuus on samaa tasoa kestävyysjuoksun kanssa.

Aurinko viskoo lämmittäviä säteitään hankasalmelaisen metsän keskellä mutkittelevalle hiekkatielle. Lämpimästä kesäaamusta huolimatta pitkälahkeinen ja -hihainen asustus on tarpeen. Paikalliset hyttyset ovat ilkeää tekoa. Äkäisesti hyökkäilevien siipiniekkojen ininä peittyy metsän kätköistä kantautuvaan, korkealta ja kovaa raikaavaan kaksitahtikoneen ärinään.

Hetken kuluttua tiheäksi ennättäneen kuusikon kätköistä metsätielle putkahtaa Tornatorin metsuri Ville Tiainen, joka on huristellut Husqvarna-raivaussahansa polttoainetankillisen likimain tyhjäksi. Tankkauksen lomassa Tiainen aikoo pitää pienen ruoka- ja juomatauon.

Tiaisen mukaan puiden katkominen ja epätasaisella metsämaalla tarpominen vastaavat fyysisessä rasittavuudessaan pitkänmatkan juoksua. Energia- ja nestetasapainon kanssa on syytä olla tarkkana, jotta töitä jaksaa paiskia tehokkaasti aamuseitsemästä pitkälle iltapäivään. Metsurin päivätavoitteena on harventaa taimikkoa 0,5–1 hehtaarin verran.

Tiaisen mukaan puiden katkominen ja epätasaisella metsämaalla tarpominen vastaavat fyysisessä rasittavuudessaan pitkänmatkan juoksua.

– Minulla on juomapullo vyöllä, ja hörpin siitä juotavaa säännölliseen tahtiin. Kuumana kesäpäivänä vettä kuluu 3–5 litraa ja syksylläkin 1,5–2 litraa. Helteillä lisään veteen suolaa ja sitruunamehua energiaa tuomaan ja nesteen imeytymistä parantamaan. Eväsleipiä ja hedelmiä syön kolmesti päivässä, noin 1,5–2 tunnin välein, Tiainen sanoo.

Kun bensatankki ja Tiaisen oma vatsa ovat täynnä, on aika teroittaa sahan terä. Yksi teroituskerta päivässä riittää, jos terä ei satu työn tuoksinassa osumaan kiveen.

– Käyn viilalla hampaiden välit läpi terän molemmilta puolin. Käytän ohjurilla varustettua pyöröviilaa, jolloin saan viilan kulman automaattisesti sopivaksi. Viilausliikkeen pitää aina suuntautua kohti hampaan leikkaavaa pintaa, haritukseen nähden ulospäin. Viilalla ei siis ”sahata” edestakaisin. Pari viilan työntöä per hammasväli riittää, kun teroitus tehdään tarpeeksi usein. Jos hampaaseen on tullut kivenisku, viilaan vaurioituneen kohdan hampaasta pois talttaviilalla, Tiainen kertoo.

Viilauksen ohella raivaussaha kaipaa terän harituksen tekoa viikoittain, sahan ilmansuodatinelementin vaihdon parin kuukauden välein sekä sahan kulmavaihteen rasvamäärän tarkastuksen kerran kuussa. Tarkastus tehdään avaamalla terän yläpuolella olevan vaihdekotelon pultti, pyöräyttämällä terää ja tarkastamalla pultin reiästä, että rattaiston hampaiden välissä liikkuu rasvaa.

Etenemistä kaista kerrallaan

Tiainen suunnittelee etenemisensä kuviolla niin, että bensan huvetessa hän on mahdollisimman lähellä autoa ja bensakanistereita. Useimmiten Tiainen aloittaa kuvion takareunasta ja etenee etureunaa kohti. Hän raivaa noin 10 metrin levyisen kaistan kerrallaan. Maastonmuodot ja sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin metsurin etenemiseen.

Nyrkkisääntö on, että puut kaadetaan aina raivatun alueen suuntaan.

– Nyrkkisääntö on, että puut kaadetaan aina raivatun alueen suuntaan. Näin kaadettujen puiden yli ei tarvitse kävellä. On tärkeää minimoida puiden runkojen kanssa painiminen. Mitä vähemmän puita joutuu käsillä työntämään tai siirtelemään, sitä vähemmän kuluu energiaa, Tiainen opastaa.

Työn tekeminen tasaiseen tahtiin ja voimia säästellen on tärkeää, sillä pelkästään varusteiden liikuttelu on raskasta hommaa. Raivaussaha valjaineen painaa kymmenisen kiloa. Sen päälle tulevat suojavarusteet: kuulosuojaimilla ja visiirillä varustettu kypärä, työtakki ja -housut, hanskat sekä turvakärjillä varustetut vaelluskengät. Kuumimmilla säillä Tiainen vaihtaa takin pitkähihaiseen paitaan. T-paita ei metsurille sovi, sillä se ei suojaa mäkäräisten, hyttysten, paarmojen, puiden oksien ja vaihtelevien sääolosuhteiden kolttosilta.

Tiainen on metsurina kokenut ammattimies. Hän aloitti työt Tornatorin palkkalistoilla armeijasta päästyään, noin 14 vuotta sitten. Ennen inttiä mies ennätti suorittaa metsurilinjan Savonlinnan ammattikoulussa. Keski-Suomeen Tiainen asettui vaimonsa ja kahden pienen poikansa kanssa kolmisen vuotta sitten.

Työmatkat Tornatorin Keski-Suomessa sijaitseviin kohteisiin Tiainen taittaa omalla autolla Jyväskylän kodistaan käsin. Matkaa työkohteisiin kertyy työmaiden sijainnin mukaan 10–50 kilometriä. Bensakanisterit, öljyt, raivaussaha, varasaha ja muut varusteet kulkevat työmaalle peräkärryssä.

Metsällä Tiainen on oman arkensa herra. Hän tekee töitä yksin ja voi vapaasti suunnitella työmaidensa järjestyksen. Metsässä vietettävä päivittäinen työaika on kahdeksan tuntia, mutta työn alkamis- ja päättymisajan metsuri voi itse määritellä.

Kun työvuoro aamulla alkaa, Tiainen kaivaa älypuhelimen taskustaan ja hipaisee Tornatorin sovelluksen auki.

– Klikkaan toiminnanohjausjärjestelmän yksintyöskentelytoiminnon päälle. Jos en 9,5 tunnin sisällä kirjaa työtä lopetetuksi, työnantaja varmistaa, että minulle ei ole sattunut mitään. Puhelimen paikannustietojen avulla minut löydetään metsästä nopeasti, jos tarpeen. Näen sovelluksesta myös metsäkuvioiden kartat sekä kuviokohtaiset työohjeet ja raportoin sen kautta kuvion muuttuneet puustotiedot.

Raivaus vie valtaosan työajasta

Noin 80 prosenttia Tiaisen vuotuisesta työajasta kuluu raivaussahahommissa. Loppuosan ajasta vievät istutus- ja tarkastustyöt. Parhaillaan tekeillä oleva taimikonhoitotyömaa edustaa hyvin tyypillistä työkohdetta. Kivikkoiselle, mutta lehtomaisen rehevälle 4,5 hehtaarin kuviolle on istutettu 15 vuotta sitten kuusta. Mäntyä, koivua, pihlajaa ja raitapajua kuviolle on kasvanut luonnostaan. Nyt taimet ovat ennättäneet 4–5 metrin mittaan.

Tällä kuviolla Tiainen tekee harvennusta pitkälti kuusen ja toissijaisesti männyn ehdoilla.

– Tälle kuviolle on tehty varhaishoito taimien ollessa 1–2-metrisiä ja iältään 6–7-vuotiaita. Taimikonhoito on nyt tarpeen, jotta lehtipuut eivät ennätä kasvaa havupuiden latvustoja pidemmiksi. Näin havupuut eivät joudu varjoon ja kasvatusmetsän kasvukyky pysyy hyvänä, Tiainen selittää.

Tällä kuviolla Tiainen tekee harvennusta pitkälti kuusen ja toissijaisesti männyn ehdoilla. Harvennustyössä on kuitenkin huomioitava FSC-sertifikaatin määräykset.

– FSC-sertifikaatti edellyttää, että jätettävistä puista 10 prosenttia tulee olla lehtipuita. Jätän koivuryhmiä ja muita lehtipuuryhmiä erityisesti niille paikoille, joissa havupuita ei kasva. Lisäksi jätän kolme 4 x 5 metrin tiheikköä jokaiselle hehtaarille. Pyrin valitsemaan tiheiköt niin, että niissä on eläimille suojaa antavaa monikerroksista kasvustoa. Yleensä myös luontokohteet on huomioitava, mutta tällä kuviolla niitä ei ole, Tiainen kertoo.

Joka päivä ruokatunnin yhteydessä Tiainen tekee yhden koealamittauksen harvennetulla alueella. Tällä kuviolla koealamittauksia tehdään kaikkiaan kahdeksan. Tiainen valitsee edustavan koealan, astuu alan keskipisteeseen ja pyörähtää ympyrän neljän metrin onkivapa kädessään. Hän laskee kuinka monta runkoa jää halkaisijaltaan 8-metrisen ympyrän sisään ja kertoo luvun 200:lla. Näin hän saa laskettua yhdelle hehtaarille jäävien puiden lukumäärän. Suositus on, että harvennetulle metsähehtaarille jäisi 1 600–1 800 puuta.

– Tallennan koealojen mittauspisteet älypuhelimella ohjausjärjestelmäämme. Lisäksi kirjaan puulajikohtaiset runkoluvut, puiden keskimääräiset pituudet, keskiläpimitat ja työn vaikeusluokan, Tiainen luettelee.

Raportointi hoituu kännykällä

Tiainen etenee taimikossa ripeää vauhtia. Kouliintuneena metsurina hän tekee nopeasti päätökset kaadettavista puista. Tavoitteena on, että metsään jää mahdollisimman paljon tasamittaista ja suorarunkoista havupuuta. Mitä paksumpi runko puulla on, sitä varmemmin se saa jäädä metsään järeytymään tukiksi.

Tavoitteena on, että metsään jää mahdollisimman paljon tasamittaista ja suorarunkoista havupuuta.

Kaadetut taimet, paksurunkoisemmatkin, saavat jäädä metsään lahoamaan ja tuottamaan ravinnetta metsämaahan. Tiaisen mukaan niiden kerääminen metsästä ei olisi taloudellisesti kannattavaa.

Tiainen katkaisee rungot 10–20 senttimetrin korkeudelta. Hän kaasuttaa sahaan kunnon kierrokset ennen terän iskeytymistä runkoon ja hellittää kaasusta, kun osa rungosta on sahattu. Läpimitaltaan 225-millisen terän massa riittää pitämään terän liikkeessä, kunnes runko on kokonaan sahattu poikki. Tiainen käyttää raivuussa terän kaikkia reunoja. Sahan hallinnan kannalta helpointa on kuitenkin käyttää terän vasemmanpuolesta reunaa.

– Pienet puut kaatuvat helposti yhdeltä puolelta sahattaessa. Isoihin puihin teen ensin kolmiomaisen kaatoloven ja sahaan sitten puun toiselta puolelta. Puu kaatuu loven suuntaan, Tiainen sanoo. Metsurin pitkä päivä alkaa olla pulkassa. Raivaussaha sujahtaa hiekkatien pientareelle jäävään kuomulliseen peräkärryyn odottelemaan seuraavan päivän työrupeamaa. Tiainen kääntää Subaru Outbackin keulan kohti Jyväskylää. On aika rientää hakemaan perheen esikoinen päiväkodista.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 

Kuva: Petri Blomqvist

Juurikäävän torjunnan etulinjassa
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Venäjän tuontipuu korvataan kotimaan hankinnalla
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus