Terve Metsän lukija ihmettelee puunkorjuun jäljiltä palstalle jääneitä rungonpätkiä. Joensuulainen metsänkorjuuyrityksen Joen Metsä Oy:n työnjohtaja Eemeli Haaranen kertoo, miksi niitä jätetään.
Miksi rungoista on katkottu hukkapätkiä pois?
Rungosta kannattaa ottaa vikainen pala pois, jos sillä saadaan tehtyä rungosta arvokkaampaa tukkia. Jos hakkuualalta löytyy leikkoja eli lumppipätkiä, sillä on saatu vikakohta poistamalla tukkikelpoista puuta kuitupuun sijaan.
Puunkorjuulla näkemäni palat ovat järeitä ja paksuimmasta osasta. Miksi juuri siitä on otettu?
Puun tyvellä eli tukkiosalla on suurempi merkitys rungon arvoon ja siksi lumppipätkät voivat olla suurikokoisiakin pätkiä. Arvioidaan, että tyvestä kannattaa ottaa jopa yli metri pois, jos lumpilla poistetun vian jälkeen saa tukin tehtyä.
Miten isoja hylkypalat voivat olla?
Useimmin lumppipätkät ovat noin 30–60 senttimetriä pitkiä. Jos hukkapätkä on pidempi, sille on hyvä syy. Syitä voi olla esimerkiksi iso koro, laho tai mutka.
Otetaanko pätkä aina jostain tietystä kohtaa puuta?
Lumppi otetaan sieltä, missä laatuvaatimukset eivät silminnähtävän vian vuoksi täyty. Aika usein puun viat ovat tyvessä, lähellä maanpintaa. Lumppi voidaan ottaa myös välileikkona samasta syystä. Syitä voivat olla esimerkiksi haarautuma tai poikaoksa. Myöskään lenkoja runkoja ei tehdä tukeiksi.
Voiko syynä olla laho kohta?
Mutka tai lenko on helppo nähdä ja lumpata. Sen sijaan laho on hankalampi, sillä se ei näy ulospäin. Motokuski tarkistaa aina sahauspinnasta mahdollisen silmin nähtävän lahon. Jos sitä näkyy, ensimmäisenä selvitetään, voiko rungosta käyttää riittävän pitkän osan tukkina. Jos lahoa näkyy sahauspinnan keskellä vähän, lumppaamisella voidaan pelastaa tukkiosaa. Nyrkkisääntönä sentin läpimittainen laho tyvessä nousee 20 senttiä korkeutta rungossa. Pienialaista lahoa voi yrittää poistaa leikoilla.
Miten poistettava pätkä valitaan?
Moton tietokone näyttää puun mitta- ja apteeraustiedot, mutta lumppauksen paikan ja määrän valinta on osa kuskin ammattitaitoa ja varmasti osin myös ammattiylpeyttä. Metsässä puunkorjuussa ollaan tekemässä maanomistajan kannalta mahdollisimman hyvää tulosta ja se tarkoittaa, että sieltä pitää saada mahdollisimman paljon tukkeja.
Minne pois jääneet pätkät kirjautuvat korjatuissa kuutioissa?
Lumppipätkät jäävät palstalle metsänomistajalle, eivätkä ne kirjaudu mittatietoihin tilavuutena mukaan. Niistä ei tule myöskään tuloa korjuuyritykselle, eli yritys ei voita mitään niitä tehdessä. Lumppipätkä maassa kertoo valinnasta, jolla on maksimoitu metsänomistajan tukkien määrä ja metsänomistajalle maksettava puukauppatulo.
Lumppi = hylkypätkä, juontuu ruotsin kielen sanasta lump eli tyveys tai tyvileikko. Lumpata tulee sanasta lumpa, tyvetä.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 1/2022
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
