Stora Enso ja sen metsänhoitotyöstä vastaava Tornator tarkistivat metsänhoidon laadun yli 1 300 työkohteella. Omavalvonnan lisäksi tehdyt laaduntarkistukset varmistavat, että metsänhoidon tavoitteet toteutuvat hyvin palstoilla ja leimikoilla. Neljän metrin onkivavan avulla lasketaan, onko puita istutettu maahan oikealla tiheydellä. Ympyräkoealan taimimäärä kerrotaan 200:lla, jolloin saadaan istutustiheydestä hehtaarikohtainen otos.
Laadunvalvonta on tiivis osa Stora Enson ja Tornatorin yhteistyötä. Työntekijät tekevät järjestelmällisesti omavalvontamittauksia, jota täydennettiin nyt laaduntarkastuksilla. Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi sanoo, että siten päästään parhaalla mahdollisella tavalla kiinni esimerkiksi koulutustarpeisiin. Tällä hetkellä omavalvontatiedot menevät työmaasta vastaavan Tornatorin edustajalle sekä alueen metsäasiantuntijalle Stora Ensolla.
– Tavoitteena on, että omavalvonta- ja laaduntarkastustiedot näkyisivät tulevaisuudessa suoraan metsänomistajan eMetsässä.
Laadukas työ tukee metsänomistajien taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, on parasta metsätaloudelle ja edistää ilmastotalkoita. Laadukas metsänhoito pitää myös negatiiviset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Lisäksi laatu on oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan. Tämä onkin välttämätöntä, sillä oikaisu yhdessä paikassa tulee myöhemmin vastaan heikompana kasvuna tai puun laatuna.
Uudistamisvaihe ratkaisee paljon
Metsänhoitosuositukset määrittelevät ja ohjaavat uuden metsän perustamista yksityiskohtaisesti. Juuri metsänhoitosuositus on ollut lähtökohtana Stora Enson ja Tornatorin laadunvalvonnassa. Perustamisen aikajanaa katsotaan suunnittelusta asti: Onko maatyypille valittu oikea puulaji ja mikä on kasvatettavien puulajien suhde. Maanmuokkauksen tarpeesta on runsaasti tietoa ja nykyisin tunnetaan aiempaa paremmin myös niiden seuraukset vesistöille. Uudistustöiden arvioinnissa korostuvat asiat, jotka tukevat taimien kasvuun lähtemisen mahdollisimman hyviä edellytyksiä.
– Arvioinnissa katsotaan, onko mättäät tiivistetty oikein, istutussyvyys ohjeiden mukainen ja lähtevätkö taimet kasvamaan suoraan.
Esimerkiksi kuusentaimien istutustiheys on määritelty 1 800 taimeen hehtaarille. Laadunvalvonnassa toteutuma on keskimäärin 1 733 taimea samalla alalla. Kuusniemi pitää tulosta hyvänä, sillä palstoilla olosuhteet vaihtelevat, eikä ihanteeseen ole aina mahdollista täysin päästä maastonmuotojen ja kivikoiden takia.
– Seuraamme tätä lukua itse erittäin tarkasti, sillä metsänomistaja on ostanut meiltä mahdollisimman hyvät edellytykset tuottoisan metsän kasvulle.
Laadunvalvonta mahdollistaa omavalvontatietoja syvemmän analysoimisen ja poikkeamien syyn selvittämisen. Kuusniemi sanoo, että viime kesän tulosten perusteella lähtökohta on erittäin hyvä, mutta samalla esiin nousee myös asioita, jotka huomioimalla tulos on jatkossa vieläkin parempi.
– Esimerkiksi työmaiden siisteys on nyt 99-prosenttisesti kunnossa, ensi kesänä pääsemme jo sataan.
Harvennus oikeaan aikaan?
Tulevan metsän kannalta istutuksessa onnistuminen on kriittisen tärkeää. Jos siinä ei onnistuta, myöhempi laatutyö ei pelasta varhain syntynyttä vajausta. Harvennusvaiheessa laatu on oikea-aikaisuutta, sillä taimikon hoidon myöhästyminen vaarantaa tuoton. Hyvä hoito varmistaa sen, että maapohjan kasvukyky ohjataan oikein valittuihin puihin. Ne järeytyvät nopeasti tukeiksi ja harvennuksissa saadaan kosolti myös kuitupuuta.
Huolella suunniteltu ja hyvin tehty työ ei suuntaudu vain biomassan kasvatukseen. Kehityspäällikkö Kimmo Roininen huomauttaa, että hyvin hoidettu kasvatusmetsä on jo ensiharvennusvaiheessa korjattavissa koneellisesti. Tällöin on jätetty oikeat puut oikeaan paikkaan. Työ on sujuvaa ja ennen kaikkea siitä ei aiheudu vaurioita kasvamaan jääville puille.
– Omavalvonta paljastaa ongelmat nopeasti. Meillä on tiivis verkko palautteiden keräämiseksi.
Puunkorjuussa työtä ja laadunvalvontaa ohjaavat Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmät. Niissä seurataan puuston tiheyttä sekä maasto- ja puustovaurioita sekä ajouraväliä ja leveyttä.
Tavoitteena on, että Stora Enso tekee kaksi laadunvalvontakäyntiä ja yrittäjät puolestaan kaksi käyntiä jokaiselle moton ja metsätraktorin muodostamalle korjuuketjulle vuosittain.
– Jos eroja löytyy, ja joku pääsee toistuvasti parempaan tulokseen, on mahdollista selvittää, johtuuko tämä esimerkiksi kantavien telojen käytöstä. Emme katso vain numeroita, vaan sitä miten käytännön työssä onnistutaan mahdollisimman hyvin, Roininen sanoo.
Luontolaatu arvioidaan metsäkäynnillä
Korjuuketjun arviointikäynnit tehdään aina metsäpalstoilla. Samalla käynnillä tehdään myös luontolaadun arviointi. Siinä mitataan säästöpuut, seurataan metsälajeille tärkeiden lahopuiden jättöä, suojakaistaleiden mitoitusta sekä vesistönsuojelutoimenpiteitä. Luontolaatua seurataan sekä päätehakkuiden että harvennusten yhteydessä.
Suomella on kansainvälisesti harvinaislaatuinen metsänhoidon tutkimuksen historia ja hoitotyötä tehdään jämäkkään tietopohjaan tukeutuen.
– Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä olemme onnistuneet hyvin, mutta tulosten perusteella huomiota kiinnitetään jo nyt entistä enemmän juuri lahopuuston varomiseen maanmuokkauksen yhteydessä, suojakaistoihin sekä ojituksiin, Kuusniemi summaa.
Uudistuksen suunnittelusta on kuljettu pitkä matka kohti puukauppoja ja edelleen uuden metsän perustamista. Jäljellä on enää se tärkein mittari.
– Kysymme kattavasti jokaiselta metsänomistaja-asiakkaaltamme, miten hän on palvelumme kokenut ja onko hän saanut meiltä sen, mitä on halunnutkin.
Laadunvarmistuksella kumarretaan Suomen satavuotisen metsäntutkimuksen suuntaan.
– Suomella on kansainvälisesti harvinaislaatuinen metsänhoidon tutkimuksen historia ja hoitotyötä tehdään jämäkkään tietopohjaan tukeutuen.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 4/2021
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Matias Honkamaa
