Onko metsäala trendikäs, mikä on metsien rooli maapallon pelastajana, entä miten talousmetsänhoitoa tulisi muuttaa? Lähestyimme kysymyksillä Stora Enson kesäharjoittelijoita ja saimme paljon vastauksia.
Lähetimme laajan tukun metsäalaa ja metsäsuhdetta koskevia kysymyksiä Stora Enso Metsän kesän 2021 harjoittelijoille. 28 heistä kertoi näkemyksensä. Alle valittiin maistiaisia kyselyn niistä aiheista, jotka kirvoittivat monenlaisia vastauksia.
Suhteesi metsään?
Mitä kaikkea metsä arjessa ja elämässä merkitsee?
”Mitä minulla olisi ilman metsää? Olen kasvanut metsän ympäröimänä, se lämmittää kotini, se on rauhoittumispaikka. Metsään liittyvät monet rakkaat muistot perheen kanssa, ja se tarjoaa minulle harrastusmahdollisuuksia ja työn.”
Mitä minulla olisi ilman metsää?
”Taloudellinen ja ekologinen. Metsä tarjoaa marja- ja riistamaat, mutta tarvittaessa myös rakennuspuut ja alkupääoman asuntolainaan.”
”Huomaan kaipaavani metsiä ja luontoa asuessani kaupungissa.”
”Tunne- ja työsuhde. Menen talousmetsään ja katson, että on kaunista, hyvin hoidettua, siisteillä väleillä, tikkusuoraa ja paksua. Ajattelen, että tässä on rahaa. Luonnonsuojelumetsässä taas näen, kuinka se on koskematonta ja puhdasta. On erilaisia muotoja ja lajeja ja se tekee siitä kauniin. On tärkeää, että molempia löytyy Suomessa.”
Miten näet metsien roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa?
Ilmastonmuutos on aikamme keskeisimpiä, yhdessä ratkottavia ongelmia. Moni vastaaja näki metsien roolin tärkeänä ja toi esille toisaalta metsien käyttöä koskevien valintojen haasteita.
”Metsien roolin tulevat määrittämään kuluttajat ja metsänomistajat, koska heillä on suurin valta vaikuttaa alan kehitykseen.”
”Näen metsät ratkaisevana. Esimerkiksi vaatteiden ja pakkausmateriaalien tarve lisääntyy. Puu on osoittautunut ratkaisuksi, innovaatioita tulee koko ajan lisää.”
”Etenkin hiilensidonnassa ja luonnon monimuotoisuudessa merkittävä tekijä.”
Puu on osoittautunut ratkaisuksi, innovaatioita tulee koko ajan lisää.
”Kaiken päätöksenteon tulisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Metsät ovat osa kokonaisuutta. Maapallolle tulisi lisätä noin Saharan verran metsäpinta-alaa, jotta maapallon keuhkot toimisivat. Tällaisia ongelmia pystytään ratkaisemaan ainoastaan globaaleilla päätöksillä. Suomi voisi osallistua hankkeisiin taloudellisilla avustuksilla ja tietotaidon jakamisella.”
Mitä muuttaisit talousmetsänhoidossa?
Vastaajille annettiin vapaa sana. Monimuotoisuuden korostaminen yhdisti vastauksia.
”Toivoisin metsänomistajilta avointa suhtautumista erilaisiin metsänkäsittelytapoihin. ’Näin meillä on aina tehty’ -ajattelutapa ei välttämättä ole paras.”
”Pyrkisin lisäämään metsien heterogeenisuutta. Etenkin homogeeniset kuusikot tulevat olemaan metsien terveysriski. Koivu-kuusi-mäntysekametsä olisi usein paras vaihtoehto kasvupaikan määrätessä puulajisuhteet.”
”Monipuolistaisin talousmetsänhoitoa, jotta metsänomistajien erilaiset tavoitteet huomioitaisiin paremmin.
Uuden sukupolven metsänomistajat eivät tavoittele pelkästään taloudellista hyötyä, heillä on monia yhtäaikaisia tavoitteita.”
Uuden sukupolven metsänomistajat eivät tavoittele pelkästään taloudellista hyötyä, heillä on monia yhtäaikaisia tavoitteita.
”Ojitusten yhteydessä varovainen arviointi ja suunnittelu. Metsänhoitotyöt pitäisi tehdä ajallaan!”
”Pakollinen sitoutuminen FSC-tyyppisiin sertifikaatteihin. Vahvempaa sitoutumista lajikadon vastaiseen taisteluun.”
Millaisena näet metsäalan nyt ja tulevaisuudessa?
Onko metsäala talouden kivijalka, maapallomme trendikäs pelastaja, vai jotakin muuta?
”Näen metsäalan Suomessa tällä hetkellä eniten talouden kivijalkana. Puupohjaisten tuotteiden kysyntä lisääntyy koko ajan, joten näen sen myös trendikkäänä tulevaisuuden takaajana.”
”Metsäala on ristiriitaisessa tilanteessa. Uusiutuvan luonnonvaran myötä se on positiivisemmassa asemassa kuin fossiilisia raaka-aineita käyttävät teollisuuden alat, mutta luonnon monimuotoisuuden ja vanhojen metsien vähenemisen myötä sillä on myös negatiivinen kaiku.”
Talouden kivijalka, pakkouudistumisen edessä.
”Talouden kivijalka, pakkouudistumisen edessä.”
”Metsäala Suomessa ei pelasta maailmaa, mutta se voi olla hyvä esimerkki.”
”Harva tietää, mitä metsätalousinsinööri tai metsänhoitaja tekee. Mediassa on annettu yksipuolinen kuva alasta. Ala kuvataan luonnon tuhoajana, joka ajaa jokaisen näreen suoraan sellukattilaan. Metsäalan olisi tehtävä mediassa ryhtiliike ja alkaa puskemaan myös toisenlaista näkökantaa. Upeita asioita on kerrottavana, ei hävetä sitä!”
Millaisia juttuja haluaisit lukea tästä lehdestä?
Miten saisimme nuoret lukemaan Terve Metsä -lehteä?
”Haluaisin lukea uusista innovaatioista. Lisäksi tavallisten metsänomistajien haastatteluja, joissa keskustellaan esimerkiksi metsänhoidon menetelmistä ja tavoitteista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja hillinnästä.”
”Metsäkoneista.”
”Juuri valmistuneista ja työllistyneistä henkilöistä, naisista metsäalalla niin moton puikoissa kuin puukauppoja tekemässä.”
”Kertomuksia puun jalostamisesta ja puun materiaalivirran suuntautumisesta eri tehtaille.”
Toimittajalta
Kyselyyn vastanneiden ajatuksista välittyy alan punnittu ja perusteltu tietous. Nähtävissä on myös intohimoinen suhtautuminen metsiin. Myönteistä oli huomata sekin, että kriittisiä äänenpainoja ei kaihdettu silloin, kun oli niiden paikka.
Ja mikä hurmaava runsaudenpula vastauksissa onkaan! On ilahduttavaa nähdä, kuinka kypsästi ja monipuolisesti metsäalan ammatikseen valinneet nuoret näkevät alan.
Mitä seuraavaksi?
Olemme kuunnelleet nuoria. Saimme kyselystämme runsaasti vastausmateriaalia, jonka sisältöä ja ideoita tulemme käyttämään jatkojutuissa.
Mari Jorosen Kolumni: Metsä ja minä
Maailmassa, jossa kaikki tuntuu muuttuvan, metsä on jotakin, mikä on ja pysyy. Turvallisesti omassa tahdissaan.
Vietin lapsuuteni Etelä-Karjalassa, Rautjärvellä, metsien ympäröimänä. Se oli ympäristö ja aika, jolloin mistään ei ollut huolen häivää. Kun seuraan nyt aikuistuneena maailmanmenoa, iskee minulle usein tunne hallitsemattomuudesta, jatkuvan kasvun tavoittelusta kaiken kiireen ja kriisien keskellä. Silloin palaan metsään, pysähdyn.
Sain toteuttaa jutun kyselytutkimuksen työharjoittelussa. Metsäalan untuvikkona ilahduin vastauksista. Vastauksista näkyi, että me tulevaisuuden metsäammattilaiset tiedostamme, kuinka voimme pitää metsistämme huolta niin, että ne pysyvät elinvoimaisina seuraavillekin sukupolville.
Metsät pysyvät. Metsät, joista pidämme huolta.
Metsät edustavat minulle pysyvyyttä ja turvaa. Puut kasvavat omalla tahdillaan vuosien saatossa, niin kuin ne ovat aina tehneet.
Metsät pysyvät. Metsät, joista pidämme huolta.
Mari Joronen
Mari Joronen on Stora Enson kesäharjoittelija, kaupunkilaistunut kauppakorkeakoulun opiskelija, jonka juuret löytyvät metsien keskeltä.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021
Teksti: Minna Takkunen
Kuvitus: Tomi Sunnarborg
Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström: Puussa on ratkaisu
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus