Noin puolet suomalaisten yksityismetsien pinta-alasta on vakuuttamatonta. Riskin jakamista vakuutusyhtiön kanssa kannattaa harkita.
Metsävahinkojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa eri syistä. Tuulen aiheuttamat vahingot, tykkylumet ja hyönteistuhot ovat asioita, joiden uutisointi tuo lisäpiikin myös vakuutusyhtiöiden saamiin tarjouspyyntöihin. Mitä metsävakuutuksista tulisi ymmärtää, asiantuntija Liisa Viikari Pohjola Vakuutuksesta?
– Kyse on aina siitä, haluaako jakaa vahingoista koituvaa riskiä vakuutusyhtiön kanssa. Vakuutus maksaa, mutta ilman sitä kaikki vahingosta aiheutuvat taloudelliset menetykset tulevat itselle, Viikari tiivistää.
Viikari kertoo vakuutuksista paitsi vakuutusasiantuntijan, myös kokeneen metsäalan ammattilaisen kokemuksella. Metsätalousinsinööri työskenteli ennen vakuutusalaa lähes parinkymmenen vuoden ajan metsäyhtiöiden puunhankinnassa eri tehtävissä. Tuorein tutkinto on korona-aikana viimeistelty metsänhoitajan pätevyys.
Hän vertaa, että kotivakuutus on käytännössä jokaisella. Liikennevakuutukset ovat lakisääteisiä, ja moni täydentää omia vahinkojaan vapaaehtoisilla kaskovakuutuksilla.
Noin puolet yksityismetsistä on vakuutettuja.
Metsävakuutusten määrää Viikari pitää pienenä siinä kiinni olevaan omaisuuteen suhteutettuna: noin puolet yksityismetsistä on vakuutettuja.
Viikarin mukaan metsävakuutusten määrä on kasvanut takavuosista. Vuonna 2010 suomalaisista yksityismetsistä oli vakuutettuna noin 30 prosenttia. Kesällä 2010 valtakuntaa pyyhkivät Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt. Kun vahingot selvisivät, vakuutusyhtiöt vastaanottivat läjäpäin tarjouspyyntöjä.
– Autoon ja kotiin verrattuna metsä ei välttämättä näy päivittäisessä elämässä millään tavalla, joten vakuuttamista ei välttämättä tule vain ajateltua.
Vakuutus korvaa vahingoittuneet puut
Tärkeä yhtymäkohta arkisiin vakuutuksiin on myös se, ettei metsävakuutuskaan korvaa kaikkea. Oma riski on aina mukana. Viikari painottaa, että metsävakuutukset korvaavat vahingoittuneet puut.
– Jos metsänomistaja tekee ennenaikaisen uudistushakkuun jäljelle jääneelle puustolle, menetetty vahingoittumattomien puiden tuotto menee omalle riskille.
Viikari neuvoo vakuuttamaan metsät viimeistään voimakkaimman arvokasvun vaiheessa. Nuoresta kasvatusmetsästä ei ole vielä suuria tuloja, mutta taimikonhoito on teettänyt työtä ja rahanmenoa. Jos nuoreen kasvatusmetsään kohdistuu iso vahinko, on metsävakuutuksesta korvattava odotusarvo tärkeä turva metsänomistajalle. Viikarin mukaan odotusarvo onkin metsävakuutuksen merkittävin turva.
Odotusarvon korvaamisen edellytyksenä on metsän vajaatuottoisuus, mikä tarkoittaa, että vähintään puolet puustosta pitää olla vahingoittunut. Korvaus lasketaan muutoinkin metsätilojen arvon määrityksessä käytettävällä summa-arvomenetelmällä.
Vakuutus riskinsietokyvyn mukaan
Suppein metsävakuutus on metsäpalojen varalta. Viikari sanoo, että metsäpalovahinkojen osuus kaikista metsäkorvauksista on vuositasolla noin kaksi prosenttia, joten jos metsässä tapahtuu korvattava vahinko, varsin todennäköisesti se on jokin muu kuin metsäpalo.
Palo- ja myrskyvakuutus tuo myrskyturvan. Myrskyt kaatavat Viikarin mukaan lukumäärällisesti eniten puita: noin seitsemän kymmenestä korvatusta rungosta on myrskyn kaatamia.
Kolmas vakuutusporras lisää ehtoihin lumivahingot. Ne jäävät kappalemäärinä myrskyvahinkojen taakse, mutta aiheuttavat suurimmat taloudelliset menetykset vahinkoa kohden.
Vakuutusmaksut kasvavat turvan mukana. Niihin vaikuttavat myös muun muassa metsän sijainti ja monet muut yksityiskohdat. Viikari sanoo, että joka tapauksessa hyvä metsänhoito vähentää merkittävästi riskejä.
– Vakuutus ei koskaan poista hyvän metsänhoidon merkitystä. Jos taimikko kuolee vesakon alle, sellaista vakuutusta ei löydy, mikä korvaisi tekemättä jääneestä perkauksesta koituneen vahingon.
Kävikö metsävahinko?
- Metsävahingon tapahtuessa metsänomistajan ei tarvitse itse arvioida vahinkojen kokoluokkaa. Ensimmäisenä tulee tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.
- Jos vakuutus on Pohjola Vakuutuksessa, kerro, että metsäkumppanisi on Stora Enso. Tällöin korvauskäsittelijä ohjaa vahinkoarviopyynnön oman alueesi metsäasiantuntijalle.
- Arvion tekijä ottaa yhteyttä ja tulee tekemään vahinkoarvion. Arvioinnilla ei ole kiire, vaan epävakaisen tilanteen jatkuessa esimerkiksi tykkylumen takia voidaan odottaa, että lumet sulavat.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 1/2022
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Jaana Paasovaara / Vastavalo.net
