Ihmisten mielissä sekä sosiaalisessa mediassa nousee aika ajoin esiin kysymys Kannattaako metsää ostaa? Aiheen käsittelyssä ongelmana näyttäisi olevan metsistä kiinnostuneiden tietämättömyys sekä toisaalta metsää jo omistavien käsittämätön ammattislangi.
Metsänomistajia on Suomessa 500 000-700 000, keskimäärin meillä metsää omistetaan noin 30 hehtaaria. Nämä reilut puoli miljoonaa ihmistä jo tietävät, mitä on metsänomistaminen – korkeintaan osa haluaa ostaa lisää, joku taas haluaa myydä ne viimeisetkin.
Metsänomistajia on Suomessa 500 000-700 000
Metsänomistus on Suomessa melko pysyvää, yli sukupolvien ulottuvaa, toisin kuin vaikkapa Amerikassa, missä omistuskierto on alle 10 vuotta. Suomessa nykyisten metsänomistajien lisäksi lienee vähintään kymmeniätuhansia ”wanna-be-metsänomistajia”, jotka jollain tasolla harkitsevat metsänomistusta – osana sijoitussalkkuaan, hyötyliikuntapalstana tai pelkästä kiinnostuksesta luontoon.
Harkinta ja hyvät neuvot arvokkaita
Metsän ostaminen on verrattain helppoa, onhan metsä jotakuinkin normaali kiinteistö. Ensin tutkaillaan metsäkiinteistövälittäjien, pankkien, Metsähallituksen, Tornatorin tai UPM:n tilatarjontaa omalta kohdealueelta, tai kuulostellaan kylällä ”huhutietoa” myyntihalukkaista metsänomistajista. Kiinnostavista kohteista voidaan pyytää tarkentavia tietoja, käydä paikan päällä tutustumassa ja mahdollisesti tehdä ostotarjous. Tässä vaiheessa harkinta ja hyvät neuvot ovat kalliit, ei kannata päättömästi ihastua johonkin tiettyyn kohteeseen. Toisaalta ensimmäinen huonokaan metsäostos ei välttämättä ole katastrofi, pääseehän siitä myös eroon. Jatkossa on sitten jo hieman kokeneempi.
Ammattimaisen kiinteistönvälittäjän käyttö on suositeltavaa, tällöin tiloista yleensä on selkeät hinnoittelulaskelmat metsävaratietoineen*. Myös kiinnitysten selvitykset, kauppakirja, lohkomiset ja lainhuudot (eli maanmittauslaitoksen lainmukaiset toimitukset) tulevat ammattilaisella oikein hoidetuiksi. Puhumattakaan kaavoituksesta, arvokkaista luontokohteista, tilan muista arvoista, hakkuumahdollisuuksista sekä mahdollisista rästitöistä.
Ei kannata päättömästi ihastua johonkin tiettyyn kohteeseen.
Rästitöitä voi olla edessä jos myyjä on hakannut metsäänsä ja jättänyt uudistamistyöt ostajalle, taimikonhoidot voivat olla tekemättä, tiet huonossa kunnossa tai suo-ojat perkaamatta – kaikki nämä tulee huomioida hinnassa. Rannat, rakennusoikeudet, soravarat ja muut erityisarvot nostavat metsätilan hinnan helposti moninkertaiseksi. Toisaalta rantatila voi olla parempi ratkaisu kuin kesämökkitontti ja metsätila erikseen, tarjontaa ei tosin sellaisista kohteista ole kovin paljoa.
Osakkeet ovat tuottaneet viime vuosina keskimäärin 7-8% vuodessa, sijoitusasunto 6-7%, metsä 3-6% ja pankkitalletus alle 1%. Osakkeet ja talletukset ovat likvidejä, heti rahaksi muutettavissa, asuntojen ja metsien myynti kestää helposti muutamia kuukausia.
Uusiutuva luonnonvara, metsä, on tosin muutakin kuin numeroja tiliotteessa. Se ei koskaan mene konkurssiin, varsinkin kun muistaa ottaa metsävakuutuksen. Metsä kasvaa joka vuosi vaikka maailmantalous heittelisi.
Osakkeet ovat tuottaneet viime vuosina keskimäärin 7-8% vuodessa, sijoitusasunto 6-7%, metsä 3-6% ja pankkitalletus alle 1%
Oppiminen jatkuu aina
Metsästä oppii koko ajan uutta, koko ihmisiän. Oppia saa teoriassa ja käytännössä ainakin metsäpolitiikasta, verotuksesta, yrittäjyydestä, teollisuudesta, biologiasta, taloudesta ja tekniikasta. Itse ei tarvitse ostaa raivaussahaa kalliimpaa vehjettä (noin 600 euroa), eikä välttämättä sitäkään. Maastovarusteita toki tarvitsee, niihinkään ei mene montaa satasta. Jos polttopuita haluaa, moottorisaha varusteineen on kyllä kätevä. Varsinaisen metsäopin voi aloittaa vaikka Suomen Metsäkeskuksen Metsään ABC-kursseilla, tai lukemalla Stora Enson oppaan uudelle metsänomistajalle. Työ tekijäänsä neuvoo, pian huomaa että itse tekemällä istutus- ja taimikonhoitotöitä kannattavuus paranee, kuntokin kohenee, ja mielenvireys. Varsinaiset hakkuut on sitten firmojen ja tehokkaiden koneiden hommaa.
Kannattaako metsän ostaminen?
Unohdetaan kassavirtalaskelmat ja sitoutuneen pääoman tuotto, ne kun ovat hieman vaikeita meille metsäammattilaisillekin. Karkeasti sanottuna metsän ostamisen kannattavuus riippuu metsätilan sijainnista, olemassa olevasta puustosta – ikäluokista ja kuutiomääristä, maapohjan ravinteisuudesta, olemassa olevasta tiestöstä ja luonnollisesti toteutuneesta ostohinnasta (ostohinnan päälle joudut maksamaan 4% varainsiirtoveron).
Runsaasti turvemaita sisältäviin metsäpalstoihin aloittelijan kannattaa suhtautua varauksella, vaikka ne vastaavia kivennäismaakohteita halvempia ovatkin. Samoin useassa erillisessä palstassa oleva metsätila voi olla ongelmallinen ainakin tieyhteyksien ja leimikkojen kannalta.
Ylettömän suuren metsätilan ostoa ensimmäiseksi palstaksi on harkittava tarkkaan, omia voimavarojaan ja kiinnostustaan metsätalouteen kannattaa ensin kokeilla hieman pienemmällä metsätilalla.
Oman metsäpalstan sijasta kannattaa joskus harkita yhteismetsäosuuden tai metsäsijoitusrahasto-osuuden hankkimista, niissä saa osaomistaa isomman metsäalueen ilman työvelvoitteita. Yhteisesti sukulaisten tai ystävien kanssa voi metsää omistaa metsäyhtymän kautta.
Kiinnostustaan metsätalouteen kannattaa ensin kokeilla hieman pienemmällä metsätilalla.
Oma metsä antaa kuitenkin parhaat mahdollisuudet tulovirran suunnitteluun, monesti kannattaa hakkuumahdollisuuksia hyödyntää alkuvaiheessa melko voimakkaasti. Metsätilojen keskimääräisiä toteutuneita hehtaarihintoja maakunnittain voi tarkastella täällä kun taas keskimääräisiä toteutuneita puun kantohintoja voi tutkailla täältä.
”Oma metsä antaa parhaat mahdollisuudet tulovirran suunnitteluun”
Metsänuudistaminen ja taimikonhoito tuo kuluja, ensiharvennus menee pääosin omillaan ja tulot kertyvät 1-2 myöhemmästä harvennuksesta sekä eritoten päätehakkuusta. Menoja ei kannata säikähtää, verotuksellisesti niitä voi sopivasti rytmittää tulojen kanssa samoille vuosille, muutenkin metsänhoitotyöt kannattaa mieltää investoinneiksi, vaikka ne eivät kaikki sitä verotuksellisesti olekaan. Uuden metsälain myötä metsiään voi hoitaa myös ilman avohakkuita, ns. eri-ikäisrakenteisena.
Melko tärkeä tulolähde puukauppatulojen lisäksi metsänomistajalle on valtion tuki ns. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisesti vaikkapa taimikonhoitoon. Metsäsuunnitelma kannattaa hankkia jos tilalla ei sellaista ole, siitä näkee helposti mitä kannattaa tilallaan tehdä minäkin vuonna.
Verotuksen hallintaan kannattaa panostaa sekä itseopiskelun että neuvonnan kautta, samoin metsänkäsittelyssä varsinkin aluksi metsäasiantuntijoiden neuvot ovat tarpeen. Kaikkea edellä mainittua opastusta voit saada vaikkapa Stora Enso Metsän metsäasiantuntijoilta.
Metsätilan ostoon saa tarvittaessa melko sujuvasti rahoitusta pankeilta, lainakorot ovat ainakin nykyisellään melko alhaiset. Metsä itsessään käy suurelta osin tarvittavana vakuutena. Jos metsätilalla on hakkuukypsää metsää, lainaa voi lyhentää heti alkuvaiheessa. Metsälainan korkomenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia, toisin kuin vaikkapa asuntolainoissa.
Paljonko sitä metsää sitten pitäisi ostaa?
Jos haaveena on polttopuupalsta kodin tai kesäpaikan läheisyydestä, muutama hehtaari riittää, puhutaan siis maksimissaan kymmenentuhannen euron ostoksesta. Jos halajaa lisäksi paikalliseen metsästysseuraan, vaaditaan yleensä 4-10 hehtaarin metsänomistus, rahaa tarvitaan 10 000-50 000 euroa. Mukavan työpalstan koko on 10-30 hehtaaria, joka vuosi sieltä löytyy tekemistä ehkä Peräpohjolan kuivia kankaita lukuun ottamatta, mutta rahaa tarvitaan jo 50 000-150 000 euroa.
Jos tila on yli 30 hehtaaria, kaikkea tarpeellista ei ehdi tehdä enää itse. Ammattimainen metsänomistus vaatii yli 300 ha, pohjoisessa jopa 1000 ha, tällöin työpaikan osto itselle kustantaa jo vähintään miljoona euroa. Pieni metsätila on yleensä hehtaarihinnaltaan kalliimpi kuin suuri, lisäksi suurten kaupunkien lähialueilla kauppahinnat ovat usein likimain samat kuin pyyntihinnat.
Metsänomistaminen ammattina vaatii yli 300 hehtaaria.
Metsätilojen tarjonta tulee lisääntymään kun osa kaupungistuneista ja ikääntyneistä metsänomistajista luopuu omistuksistaan. Myös suurmaanomistajat kuten Tornator, UPM ja Metsähallitus jatkanevat erillisten, heille syrjäisten palstojen myymistä.
Kannattaako metsää ostaa? Lopullinen päätös metsän ostamisesta on tietysti sinulla itselläsi ja suurelta osin kannattavuus ratkaistaan ostettaessa. Aivan kuten muissakin sijoituksissa.
