Männyn kasvu määräytyy edellisen kesän perusteella – toisin kuin muilla metsiemme valtapuulajeilla, joilla kasvuun vaikuttavat kuluvan kasvukauden olosuhteet. Metsänomistaja voi vaikuttaa puiden kasvuun lähinnä kasvatustiheyttä säätelemällä.
Pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä
Puiden kasvu on monivaiheinen tapahtumasarja, ja eri puilla se on erilainen. Männyllä neulasten lukumäärä ja sitä kautta pituuskasvu määräytyvät jo edellisellä kasvukaudella. Tieto varastoituu talven ajaksi latvan kärkisilmuun.
Pituuskasvu riippuu nimenomaan neulasten lukumäärästä: mitä enemmän kärkisilmussa on varastoituneita neulasaiheita, sitä enemmän latvakasvaimeen tulee pituutta. Männyn pituuskasvu ajoittuu maan etelä- ja keskiosissa kesäkuulle. Silloin mänty kasvaa varsin nopeasti ja latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa.
Puut kasvavat pituutensa pääasiassa kesä–heinäkuussa, sen jälkeen uudet versot alkavat valmistautua talveen. Yleensä puiden pituuskasvu määräytyy kasvukauden olosuhteiden eli lämmön, valon ja kosteuden mukaan.
Latvakasvain venähtää parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa.
Paksuuskasvu kiivaimmillaan heinäkuussa
Puiden paksuus alkaa kasvaa yhtä aikaa pituuskasvun kanssa. Kiivaimmillaan se on pituuskasvun päätyttyä heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Uusi vuosikasvu kasvaa puun ulkoreunaan. Ensin kasvaa pehmeä ja vaalea, niin sanottu kevätpuu. Paksuuskasvun loppuvaiheessa kasvu hidastuu. Silloin vuosilustoon tulee paljon tukisolukkoa sisältävä tumma osa, niin kutsuttu kesäpuu.
Vuosiluston paksuudet voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen. Kun lämpöä, vettä ja kasvutilaa on tarjolla riittävästi, vuosikasvua voi tulla useita millimetrejä. Huonoissa olosuhteissa vuosikasvu voi jäädä lähes olemattomaksi.
Tiheyttä säätelemällä voit vaikuttaa
Metsänomistaja voi vaikuttaa puiden kasvuun kasvatustiheyttä säätelemällä. Tiheässä kasvaessaan puut kasvavat hyvin pituutta, mutta paksuuskasvu jää vähäiseksi. Kovin harvassa kasvaessaan puu keskittää voimaansa oksien ja rungon kasvatukseen pituuden kustannuksella.
Männyntaimikot suositellaan kasvatettavaksi mahdollisimman tiheänä, jotta puuaineksen laatu säilyy hyvänä. Liian harvassa kasvaessaan mänty kehittyy paksuoksaiseksi, mikä alentaa puuaineksen laatua.
Puiden kasvatus on melkoista tasapainoilua kasvatustiheyden kanssa. Kasvun lisäksi täytyy ottaa huomioon myös se, miten puu kestää myrskyt ja lumen painon. Puiden juuristot käyvät jatkuvaa kilpailua ravinteista ja vedestä, mutta eniten kilpailua on valosta. Puuston harvennukset parantavat jäljelle jäävien puiden kasvua.
