Alkusyksyllä 2024 on otettu käyttöön uusi puukaupan hinnoittelumalli vakiintuneen puutavaralajikohtaisen hinnoittelun rinnalle. Järeysrunkohinnoittelussa ei puhuta kuiduista ja tukeista vaan jokaiselle puulajille annetaan yksi, puulajin keskijäreyteen perustuva hintalappu.
Järeysrunkohinta tarkoittaa sitä, että puut ostetaan kokonaisina runkoina. Koko rungolle maksetaan sama kuutiohinta, ja metsänomistajan saama lopullinen hinta määräytyy poistettavien puiden mitatun keskijäreyden mukaisesti.
”Järeysrunkohinnoittelua käyttävä pääsee miettimisessä puolet vähemmällä, kun puukaupalla on vain yksi hinta per puulaji”, huomauttaa ostopäällikkö Matti Hentunen heti alkuun. Hän on ollut tiiviisti mukana järeysrunkohinnoittelun kehittelyssä. Malli syntyi vastauksena asiakkaiden toiveisiin ja on nyt otettu käyttöön koko Suomessa.
Perinteisessä puutavaralajihinnoittelussa jokainen puulaji saa vähintään kaksi hintaa, kuidulle ja tukille, sekä arviot puutavaralajin kuutiomääristä. Järeysrunkohinnoittelussa jokaiselle puulajille annetaan vain yksi hintalappu, joka perustuu hakkuussa korjattavan puulajin rungon keskijäreyteen.
”Kyse ei ole rakettitieteestä. Kun muuttujia on aiempaa vähemmän, malli on metsänomistajalle selkeämpi ja varmasti helpommin ymmärrettävä.”
Plussaa vai miinusta?
Puukauppaa tehtäessä metsänomistaja saa tuttuun tapaan metsäasiantuntijalta arvion kauppahinnasta. Se perustuu kaadettavien puiden laatuun, järeyteen eli kokoon puulajeittain sekä puuston määrään.
Korjuuvaiheessa hakkuukoneet eivät enää arvioi tilavuuksia, vaan rungoista mitataan koneen mittalaitteella tilavuudet. Näin jokaiselle kaadetulle rungolle saadaan tarkka tilavuus. Litralleen mitatun tiedon perusteella automaattinen järjestelmä laskee jokaiselle puulajille keskijäreyden.
”Jos korjatun puun järeys on muuta kuin ostohetkellä on arvioitu, kauppakirjaan liitetyn matriisitaulukon perusteella lopullista hintaa korjataan ylös- tai alaspäin, siis plussaa tai miinusta”, Hentunen kuvailee.
Puukaupassa tähdätään kuitenkin aina mahdollisimman tarkkaan puumäärien arviointiin, ja siihen että hintoja tarvitsisi korjata mahdollisimman vähän.
”Käytännössä kovin pieleen puukaupan arviot eivät mene. Pilottivaiheen puukaupoissa korjaukset ovat jääneet varsin pieniksi”, sanoo Hentunen.
Sopii erityisesti harvennuksiin
Tasakasvuisissa, hyvin hoidetuissa metsissä puun laatua ja järeyttä on helppo määrittää. Mitä moninaisempi metsä ja mitä suurempia metsikön puiden kokovaihtelut ovat, sitä haastavampaa metsäasiantuntijan on tehdä tunnuslukuihin perustuvaa arviointityötä.
Järeysrunkohinnoittelu sopii kaikenlaisiin puukauppoihin, mutta erityisesti harvennuksiin ja ensiharvennuksiin, joihin sisältyy paljon vaihtelevuutta puustossa.
Useimmiten harvennuksissa poistetaan heikosti kasvavia ja huonolaatuisia puita. Näin pedataan jätettäville puille parempaa kasvualustaa järeytyä kunnon tukkipuiksi.
”Jos hakkuussa esimerkiksi huonon laadun vuoksi poistetaan myös järeämpiä puita, tämä nostaa järeysrunkohinnoittelumallissa lopullista kauppahintaa”, Hentunen kuvaa käytännön tilanteita.
Vähemmän säätöä
Järeysrunkohinnoittelumallissa koko runkoa käsitellään kauppamielessä yhtenä yksikkönä.
Iso plussa metsänomistajalle on puun apteerausvaikutuksen poistuminen. ”Puunmyyjän ei tarvitse miettiä onko runko katkottu tarkasti kuitu- ja tukkiosuuksiin sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Kun rungot on katkottu vähintään viiden sentin latvaläpimittaan, puunmyyjä saa saman hinnan joka puulajin pölkystä”, Hentunen kertoo.
Rungot katkotaan edelleen tukki- ja kuitukasoihin tehdasasiakkaiden mittojen mukaan. Siinä mielessä korjuu ei poikkea perinteisestä tavaralajihinnoittelusta. ”Järeysrunkokaupoissa pystymme paremmin optimoimaan tehdastoimitusten logistiikkaa, ja ennen kaikkea reagoimaan muuttuviin tehdastarpeisiin.”
Kaikille reilu peli
Kauppakirjan yhteydessä saatavaan runkomatriisiin korjaustaulukko on kaikille sama, sen sijaan puulajikohtaiset runkohinnat määritellään kohteen mukaisesti.
Kun leimikko on hakattu ja mitattu, verrataan mitattua puulajin keskijäreyttä puukaupan arvioon. Puukaupassa on arvioitu taulukon nolla- eli lähtötaso, ja tähän tasoon verrataan mittaustulosta. Jos mitattu keskijäreys on suurempi kuin arvioitu lähtötaso, puunhintaa korotetaan taulukon mukaan. Jos mitattu runkokoko onkin pienempi kuin lähtötaso, puunhintaa vastaavasti vähennetään taulukon mukaisesti.
”Lopullinen hinta on oikeudenmukainen niin myyjälle kuin ostajallekin, sillä kaikki perustuu mittaustuloksiin”, Hentunen huomauttaa.
Järeysrunkohinnoittelu on tullut hyväksi vaihtoehdoksi vakiintuneiden mallien rinnalle, ei automaattisesti korvaamaan niitä. Valitseepa sitten minkä hinnoittelutavan hyvänsä, hakkuu tehdään aina samalla lailla, ja kaikilla malleilla pyritään samaan lopputulokseen.
Hentunen iloitsee metsänomistajien avoimesta vastaanotosta hinnoittelulle.
”Yllättävän paljon kauppoja on tehty järeysrunkohinnoittelulla jo lyhyessä ajassa. Kokeneemmiltakin puunmyyjiltä on saatu mallista tyytyväistä palautetta”.
Järeysrunkohinnoittelu lyhyesti
- Puulajikohtainen runkohinta – ei tukki- ja kuitupuun hintoja
- Arvioitua puulajin keskijäreyttä verrataan mitattuun tulokseen
- Lopullinen yksikköhinta korjataan taulukon portaikon mukaisesti ylös- tai alaspäin
- Soveltuu hyvin ensiharvennus- ja harvennushakkuisiin
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2024
Teksti: Noora Valkila
Kuva: Adobe Stock
Tunnetko jo oman metsäasiantuntijasi?
Etsi oma metsäasiantuntijasi kirjoittamalla metsätilasi sijaintikunta tai hakemasi henkilön etu- tai sukunimi.
Tiesitkö, että voit pyytää eMetsä-verkkopalvelun avulla tarjouksen puukaupasta tai metsänhoitopalveluista?
