Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Enon pitäjässä on onnistuttu pysäyttämään perinteisen tilan pirstoutuminen. Kyösti Hassinen sisaruksineen perusti vuonna 2014 metsän yhteisomistus, joka kattaa 400 hehtaaria kahden kylän alueella. Siellä panostetaan metsien kestävään hoitoon ja suunnitelmalliseen kasvatukseen, mutta myös nautitaan kesäpäivistä ja yhteisistä talkoista.
Joensuulainen Kyösti Hassinen osoittaa metsäkämpän seinällä vanhaa karttaa, jossa näkyy mökkiä ympäröivien metsien omistus vuonna 1830 kylällä tehdyssä Isojaossa. Hassilan tilaa näkyy kartalla tuhat hehtaaria. Muutoksia kuitenkin tapahtui.
”Vuonna 1927 Hassila jaettiin neljään osaan. Siitä alkoi pirstoutuminen, kerta toisensa jälkeen”, kertoo Hassinen. Nyt tilan osiin jakaminen ei enää jatku, sillä vuonna 2014 Hassinen perusti sisaruksineen Teerivaaran yhteismetsän. Sen pinta-ala on 400 hehtaaria. Metsät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Enon pitäjän kahden kylän alueella. Osakkaina on seitsemän lähisukulaista; kaksi sukupolvea ja kolmaskin pian tulossa.
Metsän yhteisomistuksella on paljon etuja, ja se on tuonut myös hyötyjä verotukseen liittyen. ”Ennen tilalla oli kuusi omistajaa, joten joudumme tekemään kaikkiaan kuusi veroilmoitusta. Pirstoutuminen oli silloin hyvässä vauhdissa”, toteaa Hassinen. Nyt on toisin. ”Meillä on vain yksi hallinto ja yksi kirjanpito, mikä helpottaa kaikkia. Puunhankkijatkin arvostavat isompia yksiköitä, olipa sitten kyse kaupoista tai metsänhoidosta”, hän summaa.
Käynnissä hidas sukupolvenvaihdos
Yhteismetsän pinta-ala on kasvanut vuosien varrella, sillä osakkaat ovat ostaneet metsää ja liittäneet sen yhteismetsään. ”Yhteismetsä voi hyödyntää kaupoista syntyneen metsävähennyspohjan.”
Teerivaaran yhteismetsässä on otettu huomioon myös sukupolvenvaihdokset. Hassinen sanoo, että uuden sukupolven liittäminen yhteismetsän omistajiksi on vaivatonta, sillä osuuksia voi siirtää lahjoittamalla. Hän korostaa, että lahjoittamalla korkeintaan viiden tuhannen arvoisen lahjan kerran kolmessa vuodessa voidaan välttää veroseuraamukset. ”Meillä on tavallaan käynnissä liukuva, hidas sukupolvenvaihdos.”
Yhteismetsän omistukseen kuuluu myös kesäpaikka Pitkäjärven rannalla. Tämä metsäkämppä toimii tukikohtana eteläisestä Suomesta tuleville osakkaille ja vuosikokouksen pitopaikkana.
”Kokoonnumme metsäkämpälle aina helatorstain viikonloppuna. Silloin tehdään talkoilla metsänviljelytöitä. Talkoilla tehdään myös osa taimikonhoidosta.” Yhteistä kesäpaikkaa myös korjataan yhdessä.
”Etuna on, että jos metsäkämpässä tehdään remonttia, ovat kulut yhteismetsän kuluja.”
Yhteismetsästä veroetuja
Saku Pirhonen teki vuosikausia puukauppaa Stora Enson metsäasiantuntijana Teerivaaran yhteismetsän kanssa. Nyt Pirhonen neuvoo oman alueensa perheitä sukupolvenvaihdoksiin liittyen ja korostaa perheyhteismetsän etuja perintömetsien tulevaisuutta mietittäessä.
”Yhteismetsän verohyötyä ei sovi unohtaa. Yhteismetsällä on alhaisempi veroprosentti kuin yksityisellä metsänomistajalla”, muistuttaa Pirhonen.
Hassinen kertoo laskeneensa, että puukaupoissa veroedusta tulee hyötyä pari euroa kuutiolta. Puukauppaa yhteismetsästä tehdään vuosittain pystykauppoina. ”Ideana on, että voimme tehdä tasaisesti puukauppaa, mikä tarkoittaa tasaista tuloa osakkaille”, Hassinen toteaa.
Molempien miesten mukaan yhteismetsän jäsenyys on helpoin metsänomistamisen muoto.
”Minimissään se tarkoittaa, että antaa yhteismetsän hallinnolle tilinumeronsa”, Hassinen karrikoi ja selittää, että verotkin on maksettu valmiiksi. Yhteismetsä on ennakkoverovelvollinen ja hoitaa verovelvoitteensa itsenäisesti.
Teerivaaran yhteismetsän jäsenten hän kertoo kuitenkin olevan innostuneita paitsi pohtimaan oman metsän hoitoa, myös osallistumaan metsänhoitotalkoisiin.
Toimitsijamallinen perheyhteismetsä
Teerivaaran perheyhteismetsä on toimitsijamallinen. Metsäalan ammattilaisena työuransa tehneestä Kyösti Hassisesta toimitsijan rooli tuntuu luontevalta.
”Kerron osakkaille, mitä metsään kuuluu, miten korjuu edistyy, onko odotettavissa lumituhoja tai onko myrsky kaatanut puita. Vuosikokouksessa tehdään päätökset ja toimitsija vain panee toimeksi.”
Byrokratiaa ei toimitsijan rooliin kohtuuttomasti kuulu. ”Tilitoimisto hoitaa kirjanpidon, alv-tilitykset ja veroilmoitukset. Byrokratia on helppoa, kun yhteismetsä kerran on käynnistetty.”
Yhteismetsän perustamiseen kului aikaa reilu puoli vuotta. Hassinen iloitsee, että kaikki yhteismetsän perustamistoimet olivat ilmaisia. Apuakin sai tarvittaessa.
”Yhteiskunta kokee tarpeelliseksi yhteismetsien suosimisen.”
Kunnon suunnitelmat ja avoin keskustelu
Hassinen tuntee yhteismetsän toiminnan edellytykset ja painottaa vuoropuhelun tärkeyttä. ”Avointa keskustelua osakkaiden kesken on oltava.”
Hän korostaa, että tärkeää on myös suunnitelmallisuus. ”Kaikki perustuu metsäsuunnitelmaan ja vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.”
Hassinen päivittää metsäsuunnitelmaa noin kymmenen prosentin vuositahtia. ”Päivitän sitä aina, kun metsässä tapahtuu ja siellä on tehty jotain toimenpiteitä.”
Hän kehuu verkkometsäsuunnitelman pohjalta tietävänsä jopa metsän tarkan puumäärän.
”Simulaattori lisää siihen vuosittaisen kasvun. Tiedän tarkkaan, paljonko puuta metsässä on. Samoin minulle on selvillä toimenpiteiden ja hoidon ajoitus.”
Saku Pirhonen muistuttaa, että verkkometsäsuunnitelma on hyvä myös digitaalisessa puukaupassa.
Lannoituksesta hyötyä ja näkyvää tuottoa
Teerivaaran yhteismetsässä on panostettu metsien hoitoon myös vuosittaisella lannoituksella.
”Olemme lannoittaneet yleensä joka vuosi, paitsi parina viime vuonna emme lannoitteiden hinnan nousun takia. Tarkoituksemme on jatkaa lannoitusta.”
Hassinen iloitsee siitä, että kaikki osakkaat suhtautuivat myönteisesti kasvatuslannoitukseen.
”Kun alle 300 euron hintaisella lannoitteella puuta saadaan 15 mottia enemmän, se kannattaa. Metsää lannoitetaan myös hiilinielujen lisäämiseksi”, hän perustelee. ”Kasvatuslannoituksen ohella metsään on tehty myös terveyslannoituksia. Turvemailla tuhkalannoituksia on tehty helikopterilla, kangasmetsissä lannoitteet on levitetty traktorilla. Hankalammissa maastoissa lannoitukset on puolestaan tehty maastokelpoisella koneella. Pohjavesialueilla ei lannoituksia tehdä.”
Sertifioinnilla kestävää kasvatusta
Suomen metsistä noin 90 prosenttia on PEFC- ja noin 10 prosenttia FSC-sertifioituja. FSC:n osuus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, sillä metsäyhtiöiden asiakkaat haluavat yhä useammin FSC-leiman ostamiinsa tuotteisiin. Teerivaaran yhteismetsässä on sekä FSC- että PEFC-sertifikaatit koko alueella.
Sertifiointi näkyy yhteismetsässä konkreettisesti, sillä esimerkiksi FSC-sertifioidulla alueella kaatunut puu on jätetty lahoamaan maahan. Harvennuksen jäljiltä puolestaan näkyy säännöllisin välein tekopökkelöitä, ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi puronvarsilla on leveät kaistaleet koskematonta metsää.
Sertifiointi on osoitus metsän kestävästä hoidosta, mutta sillä on myös muita etuja. ”Sertifiointi lisää puun hintaa. Osakkaat kunnioittavat luontoa, ja he ovat tyytyväisiä sertifiointiin. Haluamme olla kiinnostavia puunmyyjiä ja samaan aikaan huomioida luontoa”, kertoo Hassinen.
FSC-sertifioidun puun kysyntä on aina hyvä, ja Pirhosen mukaan Stora Ensokin ostaa sitä mielellään.
”Haluamme olla kiinnostavia puunmyyjiä ja samaan aikaan huomioida luontoa.” – Kyösti Hassinen
FSC-sertifioinnissa metsästä suojellaan viisi prosenttia, eikä se ole ongelma Teerivaarassa. ”Se kertyy helposti jo metsälakikohteista ja rantojen suojavyöhykkeistä.”
Lisäksi hoitotoimissa huomioidaan viidellä prosentilla metsän monimuotoisuutta, ja Teerivaaran yhteismetsässä Hassinen kertoo kohteiden löytyneen vaivatta. ”Vanha haavikko on suojeltu. Suo on jätetty palautumaan luonnontilaan, ja muutama suppa on rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi on suunniteltu isompia jättöpuuryhmiä maastoon.”
Puunhankkijalle helppo kumppani
Teerivaaran yhteismetsä teki jo perustamisvaiheessa palvelusopimuksen Stora Enson kanssa. Maantieteellisesti ja historiallisesti Pohjois-Karjala on vahvaa Stora Enson aluetta, jossa yhtiöllä on ollut perinteisesti hyvä jalansija. Nyt yhteistyöhön kannustaa myös FSC-sertifikaatti.
”Yhteismetsä on haluttu yhteistyökumppani myös puunostajille”, tietää Hassinen.
Hassinen näkee Stora Enson Uimaharjun tehtaiden läheisen sijainnin eduksi puunmyyjällekin. Hänellä on selkeä näkemys yhteistyöstä. ”Stora Enso on meidän asiakkaamme. On ilo toimittaa asiakkaalle sitä, mitä asiakas haluaa. Asiakaskin arvostaa, kun puunmyyjä voi tarjota tasaisesti ja järkevästi puuta markkinoille”, pohtii Kyösti Hassinen.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2023
Teksti: Sirpa Sutinen
Kuvat: Riikka Hurri
