Ajankohtaisista metsänhoitotöistä voi sopia vaivattomasti puukauppojen lomassa. Näin säästyy aikaa, riski hoitorästien muodostumiselle vähenee ja metsätalouden kassavirran hallinta helpottuu.
Kun Stora Enson metsäasiantuntija Teija Vihervaara käy metsänomistajien kanssa puukauppaneuvotteluja, hän ottaa puheeksi myös metsänhoitotyöt. Metsätilalla on aina joitakin akuutteja hoitotarpeita, jotka voidaan urakoida kuntoon joko ennen hakkuita tai niiden jälkeen.
”Koen, että säästän metsänomistajan aikaa, kun otan metsänhoitotyöt puheeksi puukaupoista sopimisen yhteydessä. Asiakkaan tarvitsemista hoitotöistä voidaan sopia yhtä hyvin niin metsäkierroksella, pirttipöydän ääressä, viestittelemällä kuin etäpalaverissakin”, Vihervaara sanoo.
Metsänhoitotöistä sopimisessa punaisena lankana on luonnollisesti asiakkaan kanssa tehty metsäsuunnitelma. Sen taustalla vaikuttavat metsäkuvioiden ikä- ja kasvuvaiheet sekä omistajan metsään liittämät tavoitteet ja arvot.
Kun metsänomistajan käytössä on Stora Enson eMetsä-verkkopalvelun Metsäsuunnitelma, Vihervaara näkee yhdellä silmäyksellä, mitkä hoitotoimenpiteet ovat juuri nyt ajankohtaisia. Näin hän osaa ehdottaa tilanteeseen sopivia hoitotoimenpiteitä.
Metsänhoitotyöt oikea-aikaisesti
Osa metsänhoitotoimenpiteistä linkittyy hyvinkin tiiviisti hakattavaan metsäkuvioon. Vihervaara mainitsee esimerkkinä hakkuukohteissa tehtävän ennakkoraivauksen. Jos metsänomistajalla itsellään ei ole aikaa tai halukkuutta rymistellä kuviolla raivaussaha kourassa, voi työn hankkia ostopalveluna.
”Harvennusleimikoista pitää aina ennen hakkuita raivata kuitupuuksi kelpaamaton puusto, sillä ryteikköisessä metsikössä korjuujälki voi jäädä huonoksi ja jopa hakkuukone vaurioitua. Ennakkoraivauksessa huomioidaan kuitenkin aina metsän monimuotoisuus. Esimerkiksi suojatiheiköt säästetään ja kuviolle jätetään pääpuulajin lisäksi myös muuta puustoa, esimerkiksi katajia ja lehtipuita.”
Puukauppojen yhteydessä on paikallaan sopia myös harvennettavan kuvion lannoittamisesta ja päätehakkuualueen uudistamisesta.
”Uuden metsän viljelytyö päätehakkuun jälkeen on taloudellisesti järkevää, mutta myös lainsäädännön osalta välttämätöntä. Jos päätehakkuu tehdään helmikuussa, voidaan maanmuokkaus sopia syksyksi ja uusien taimien istuttaminen syksyyn tai seuraavalle keväälle puulajista riippuen. Mänty ja koivu istutetaan yleensä aina keväällä, mutta kuusen voi hyvin istuttaa niin keväällä kuin syksylläkin”, Vihervaara sanoo.
Kun kustannuksia ja tuloja aiheuttavista toimenpiteistä sovitaan kerralla, on metsätilan tuloslaskelmaa helpompi tasapainottaa ja metsän kassavirta pitää plussalla.
Vihervaara painottaa, että puukauppojen yhdessä voidaan hyvin sopia myös muilla kuin hakattavilla kuvioilla tehtävistä hoitotoimenpiteistä. Esimerkiksi nuorten kuvioiden heinimisen ja taimikonhoitotyöt voi näppärästi tilata metsäasiantuntijalta. Kaikkien tilaustöiden toteuttamisesta vastaa kotimainen Tornator.
”Ideana on, että oman metsäasiantuntijan kautta voi hankkia kaikki metsänhoitoon liittyvät palvelut. Me myös autamme tarvittaessa valtion myöntämien Metka-tukien haussa.”
Metsätilan tulot ja menot tasapainoon
Metsänhoitotöiden tilaaminen puukaupan yhteydessä siis helpottaa metsänomistajan arkea ja tukee metsänhoitotoimenpiteiden fiksua aikatauluttamista. Tämän lisäksi se tarjoaa hyötyjä myös talouspuolelle.
Kun kustannuksia ja tuloja aiheuttavista toimenpiteistä sovitaan yhdellä kertaa, on metsätilan tuloslaskelmaa helpompi tasapainottaa ja metsän kassavirta pitää plussalla. Metsäasiantuntijan avustuksella myös metsäverotukseen liittyvät kysymykset tulevat varmuudella huomioiduiksi.
”Kaikki Stora Enson toteuttamat metsänhoitotyöt kirjautuvat automaattisesti metsäsuunnitelman kuviotiedoille ja niistä aiheutuvat menot siirtyvät metsäveroilmoitukselle. Jos hakkuutulot ja metsänhoitotyöt sijoittuvat eri vuosille, voimme tehdä menovarauksia. Silloin osa metsätulosta voidaan tulouttaa vasta sinä vuonna, kun metsänhoitotöistä syntyy myös menoja. Tämä on metsänomistajan kannalta järkevää verosuunnittelua”, Vihervaara muistuttaa.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2024 >>
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuva: Stora Enso
