Metsänomistaja on saanut tehdä jo useita päätöksiä, ennen kuin uudistusalalle perustettu puusukupolvi on ensiharvennusiässä. Turhaa työtä pitää välttää, mutta monta asiaa kannattaa tehdä ajoissa.
Siemenestä puukauppaan on pitkä matka, jossa metsänomistajan ratkaisuilla on merkitystä. Mitä työketju pitääkään sisällään, tutustu aiheeseen tarkemmin!
Ensin metsänomistajan on päätettävä kasvupaikalle sopivasta puulajista. Hyväkasvuisilla kangasmailla kuusi ja rauduskoivu ovat hyviä vaihtoehtoja, kun taas suon rehevät korvet soveltuvat parhaiten kuuselle. Karuimmilla soilla ja kankailla puolestaan mänty on taloudellisesti tuottavin puulajimme. Kasvupaikan ominaisuuksien ja ilmaston lisäksi on huomioitava monta muutakin asiaa.
Seuraavassa kuvataan erään kuvitteellisen metsäkuvion kasvatusta taimista aina ensimmäiseen tuloa tuottavaan harvennukseen saakka.
2024: Ei tingitä muokkauksesta
Uusi puusto perustetaan siemenpuilla, kylvämällä siemenistä tai istuttamalla taimia. Metsän uudistamisen valinnat tehdään metsikön ominaisuuksien ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. Keskeiset kysymykset ovat, millaisia siemeniä tai taimia metsänomistajan kannattaa käyttää metsänviljelyssä ja milloin luontainen uudistaminen metsikön omalla siemenellä on paras vaihtoehto. Luontaisessa uudistamisessa uudistusalalla tai sen ympärillä kasvaa hyvälaatuisia siemenpuita. Luontainen uudistus ja siementen kylvö sopivat karuille kasvupohjille, kun tavoitteena on tiheä ja laadukas männyntaimikko, joka on vastustuskykyinen luonnontuhoille.
Maanmuokkaus parantaa siementen itämistä ja pienten taimien elossapysymistä. Muokkausjälki luo istutetuille ja luontaisille taimille hyviä kasvupaikkoja. Tarpeetonta ylimuokkausta tulee välttää muun muassa vesakoitumisen estämiseksi. Maanmuokkaustapa valitaan aina kohteen ominaisuuksien perusteella.
Täältä voit lukea lisää metsänuudistamisen palvelustamme »
2025–2027: Helppoa kuin…
Rehevillä mailla kannattaa istutusta seuraavina kesinä käydä polkemassa taimien ympäriltä alas niitä tukahduttavaa heinikkoa ja vatukkoa. Parhaiten työ sujuu myöhään syksyllä, koska silloin taimet löytyvät helposti. Samalla voi tarkastaa, onko taimikko riittävän tiheä kasvatettavaksi. Ellei ole, kannattaa täydennysistutus tehdä mahdollisimman pian. Monesti luontainen taimiaines täydentää ilmaiseksi pienet aukkopaikat. Luontaisesti uudistetuilta aloilta pienet sirkkataimet löytyvät hyvin jo kolmannen kasvukauden jälkeen.
2029: Seuraavaksi tulee perkaus
Jos kuntoa ja tarmoa riittää, on raivaussaha ja -kurssi yksi metsänomistajan tuottavimmista sijoituksista. Sahaa ulkoilutetaan ensimmäisen kerran, kun on aika poistaa kasvatettavien taimien kanssa kilpailevaa lehtipuuvesakkoa. Varhaisperkaus vähentää lehtipuiden aiheuttamia latvavaurioita ja turvaa havupuun taimille riittävän kasvutilan. Kasvupaikan viljavuus, vesakon tiheys ja sen laatu ratkaisevat, milloin työhön kannattaa ryhtyä. Mieluummin kuitenkin liian aikaisin kuin liian myöhään, mutta viimeistään silloin, kun istutustaimet ovat metrin mittaisia.
Jos perkaus myöhästyy, sopeutuu havupuiden, erityisesti kuusen neulasisto varjo-olosuhteisiin. Kun varjossa kasvanut taimi vapautetaan lehtipuuston tai pintakasvillisuuden kilpailusta, voi sen kasvun elpyminen kestää useita kasvukausia.
Lähivuosien hoito- ja hakkuuehdotukset löydät kätevästi eMetsä-metsäsuunnitelmasta. eMetsä on samalla kertaa metsäsi huolto- ja tilikirja. Kirjaudu eMetsään »
2034: Harvennamme taimikon
Kun taimikko on pituudeltaan 5–10-metristä, on aika valita parhaat ja hyväkasvuisimmat puut. Huonolaatuiset, vialliset ja kasvupaikalle sopimattomat taimet kaadetaan alas riippumatta siitä, ovatko ne istutettuja vaiko luontaisesti syntyneitä.
Jäljelle jääneiden puiden kasvu nopeutuu, ja ne ovat kestävämpiä erilaisia luonnontuhoja vastaan. Puiden valinnassa pyritään jättämään eri puulajeja. Tavoitteena on, että tulevassa ensiharvennuksessa kaikki pois korjattavat puut ovat kooltaan myyntipuita.
2050–2054: Ennakkoraivaus ja ensiharvennus
Riippuen kasvupaikan viljavuudesta ja puustosta, tällä kuviolla tehdään ensimmäinen tuloa tuottava harvennus noin 30 vuoden iässä. Sitä ennen tarkastetaan, pitääkö kuviolla käydä vielä kerran raivaussahan kanssa. Tämä ennakkoraivaus on tarpeen, mikäli kasvatettavan puuston alle on kasvanut paljon luontaista, korjuuta haittaavaa vitelikköä. Sen kaataminen voi parantaa huomattavasti korjuun työjälkeä ja vähentää harmillisia puustovaurioita.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2023
Teksti: Martti Linna
Kuvat: Mikko Nikkinen (1), Juha Hanni (2), Pasi Salminen (3), Petri Blomqvist (4), Janne Skinnarla / Vastavalo.net (5)
Tekoälyllä ajantasaisempaa kuviotietoa
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus