Mielikuvien ”oikea” metsänomistaja on aikaansaapa tee se itse -mies, jonka autossa kolisee aina kanisterillinen kaksitahtibensaa. Näin on usein, mutta 2020-luvulla aktiivinen ja vastuullinen metsänhoito onnistuu myös etänä kotikonttorilta. Lue etämetsänomistaja-vinkit!
Luurit korvilla, tietokoneen näytöllä tuttu karttanäkymä omasta metsätilasta ja videoruudulla äänessä tuttu Stora Enson metsäasiantuntija. Eipä olisi vielä muutama vuosi sitten arvannut, kuinka luontevaa etämetsänomistajan on metsäasioita hoitaa verkossa. Ihan samaan havuntuoksuiseen tunnelmaan ei pääse kuin asiantuntijan kanssa metsätilalla kävellessä, mutta kauas ei siitä jäädä verkossakaan. Kätevää tämä on ainakin ja kätevä tarkoittaa, että asiat tapahtuvat jämptisti ajallaan.
Digitaalisuus tekee metsänhoidosta paikasta riippumatonta. Työelämä vei minut kauas ruuhka-Suomeen ja sinnehän sitä tuli koti, perhe ja perunamaakin perustettua. Hyvin olen juurtunut uudelle seudulle. Sanotaanhan, että koti on siellä, minne sen perustaa. Sydän sykkii ja mieli halajaa toki myös synnyinseudulle. Onneksi minulla on suvulta peritty metsätila: se on minun henkireikäni lapsuuden seuduille.
Kaukanahan se tila on, 450 kilometrin päässä. Käyn toki vuosittain tilallani patikoimassa – oikeastaan vain fiilistelemässä – ja katselemassa kun metsä kasvaa ja voi hyvin. Sitä tunnetta on vaikea sanoiksi pukea, miltä tuntuu kävellä omalla maalla. Metsä pitää kokea ja tuntea. Valokuvaan puhelimella metsän muutosta ja talletan ne eMetsä-mobiilisovelluksella kuvion muistiinpanoihin. Digiasiointi kotoa ei vie minua kauemmaksi metsästä, vaan tuo metsän sohvapöydälle, läppärin ruudulle.
Metsä tulee kotiin
Asiantuntijan kanssa keskustellessa näyttöruudun metsäsuunnitelma ja kuviokartta avautuu ihan eri tavalla kuin kylmät numerot. Pohjapinta-ala, rinnankorkeusläpimitta, kasvupaikat ja puulajit… kaikilla tiedoilla on merkitystä myös päätöksenteossa. Kuviokartta auttaa hahmottamaan mistä kohdasta palstalla puhutaan. Silloin ei tarvitse selittää, että ”siinähän se on sen mäntytaimikon takana suon jälkeen”. Ollaan kirjaimellisesti molemmat kartalla.
Hakkuut pyrin hoitamaan suunnitelmatietojen mukaisesti, ja niin, että pystyn rahoittamaan myös hoitotoimenpiteen hakkuutuloilla. Minulla on ollut tapana jättää Tähtitilille puukaupparahaa jemmaan uudistamis- ja taimikonhoitoa varten. Näin metsätila pyörii omillaan ja korkotuottoakin tulee. Kaikki nämä voi hoitaa eMetsällä.
Kiva olisi tehdä metsätöitä myös omin käsin, mutta realiteetti on, ettei siihen vaan riitä aikaa. Nykyään pystyn metsäsuunnitelman hakkuuehdotuksien perusteella pyytämään laskelmat ja tarjoukset ilman verkkotapaamista. Ihan samalla viisiin kuin tekisin kattoremontista verkkopalvelussa laskelman, tai neuvottelisin pankkilainasta. Olen tätä eMetsän kautta kokeillutkin. Toimii, mutta aika usein on tarvetta vähän neuvotella toimenpiteistä, ehkä vähän hinnastakin. Sitä vartenhan metsäasiantuntija on: hän neuvoo, tietää ja osaa paljon metsänkasvatuksesta ja korjuusta. Erityisen kätevää on nykyisin hyväksyä kaupat sähköisesti, ei tarvitse pelkkää nimenkirjoitusta varten tavata tai postitella kirjeitä.
Metsänhoito onnistuu digitaalisestikin
eMetsästä on pikkuhiljaa tullut minun metsäkonttorini, jolla hoidan ja hallitsen oikeastaan kaikki metsän asiat. Verkossa oleva metsäsuunnitelma on palstani huolto-ohjelma. Verkkoneuvottelut ja neuvot, puukaupan ja metsänhoidon sopimukset, asiakirja-arkistot ovat samassa paikassa ja jopa metsäveroilmoitus täyttyy eMetsässä kuin itsestään. Metsätulojen kassavirtaan Tähtitilin saldot ja nostotkin onnistuvat tässä omassa metsäkonttorissani. Pysyypä pöytä ja mapit siistinä, kun ei tarvitse muistaa muuta kuin emetsa.fi ja kaikki avautuu järjestyksessä siististi eteeni.
Seuraavaksi voisi käynnistää metsätilan FSC-sertifioinnin – näyttää siihenkin olevan työkalut eMetsässä.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2023
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuvitus: Tomi Sunnarborg
